Luontotieto ja sen käyttö kestävyysmurroksessa: Havaintoja vakiintuneilta ja nousevilta toimijoilta Suomessa

Luontokadon pysäyttäminen on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen haaste. Jotta kunnianhimoiset monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, on panostettava paitsi luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen myös puututtava luontokadon syihin eli nykyisten järjestelmien, toimintatapojen ja maailmankuvien muuttamiseen. Samalla myös luontotieto ja sen käyttö uudistuu. Aiemmin luontotietoa on käytetty pääasiassa luonnonsuojelun ja luonnonvara-alan päätöksenteossa, mutta jatkossa luontotietoa tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla, mikä muuttaa luonnonsuojelun mandaattia ja valtaa. Luontotiedon uudet käyttäjät eroavat merkittävästi luontotiedon perinteisemmistä käyttäjistä. On tärkeä ymmärtää paremmin, millaisia muutospaineita tämä kehitys aiheuttaa tavoissa, joilla luontoa ja sen tilaa arvotetaan, mitataan ja arvioidaan tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tuomme yhteen suomalaisia luontotiedon käyttäjiä ja tuottajia laajan empiirisen haastattelu- ja työpaja-aineiston kautta ja analysoimme, miten ja miksi luontotiedon käyttö muuttuu kestävyysmurroksen myötä. Tutkimus havainnollistaa, kuinka luontotiedon tuotannon, tulkinnan ja käytön roolit vaihtelevat ja uudistuvat. Luokittelemme luontotiedon saamia merkityksiä, kuvailemme luontotiedon käyttötapoja ja niiden ominaispiirteitä sekä tarkastelemme, millaisia ominaisuuksia yhteiskunnallisesti vaikuttavalla luontotiedolla on. Artikkeli hahmottelee, milloin luontotieto politisoituu, ja miksi tarvitaan laajaa keskustelua tiedon käytön tavoitteista ja tulkintaan liittyvistä arvovalinnoista. Biodiversity Knowledge and Its Use in Sustainability Transformation – Observations from Established and Emerging Actors in Finland Halting biodiversity loss is an urgent societal challenge. Meeting ambitious biodiversity goals requires significant efforts in conservation and restoration, but also addressing the drivers of biodiversity loss through transforming current systems, practices, and worldviews. Simultaneously, biodiversity knowledge and its use need to be renewed. Previously, biodiversity knowledge has mainly been applied to nature conservation and natural resource related decision-making, while it is increasingly needed across all sectors, transforming the mandate and power relations within conservation sector. The emerging users of biodiversity knowledge differ significantly from the traditional users, hence also the ways nature is valued, measured, and assessed is transforming. This article focuses on Finnish biodiversity knowledge users and producers based on extensive empirical interview and workshop material. We analyze how and why the use of biodiversity knowledge changes with sustainability transformation. This research outlines how roles and responsibilities regarding knowledge production, interpretation and use vary. We categorize the meanings given to biodiversity knowledge, describe knowledge use contexts and their characteristics and explore the features of societally impactful knowledge. This article outlines how biodiversity knowledge becomes politicized and the need for broader discussion regarding the aims of knowledge use, and the inherent subjectivity stemming from knowledge application.