Development of yield and nutritive value of timothy in primary growth and regrowth in northern growing conditions

Inglés. The development of the yield and nutritive value of timothy (Phleum pratense L.) both in the primary growth and in the regrowth were studied at MTT Plant Production Research, a unit of MTT Agrifood Research Finland, in Rovaniemi (66°35´N) in 1999–2001. The dry matter yield and leaf:stem ratio were measured from the crop samples, and the contents of crude protein and organic matter digestibility of both whole plant samples and leaf and stem fractions were analysed. In primary growth, the most rapid increase of dry matter, 220–240 kg ha-1 per day, was measured around the beginning of the heading stage. There was a very strong positive correlation between the proportion of stems and the amount of dry matter in the primary yield. The daily growth rate of the regrowth was less than half of that of the primary growth. The fastest decrease, 1 percentage unit per day, in crude protein content was measured at the pasture stage (4–5-leaf stage). During the entire sampling period, the average daily decline in crude protein content in the primary growth of timothy was 0.65 percentage units. The main cause for the rapid decline in crude protein content was the high proportion of stem matter and its low protein content. In the regrowth, during the last four weeks before the harvest, the average daily decline in crude protein content was 0.28 percentage units.The average decline in organic matter digestibility from early pasture stage to late silage stage was 0.9 percentage units per day. The most remarkable change was noticed at the growth stage of timothy when about the half of stems were heading and it was then that the digestibility decreased by more than one percentage unit per day. The rapid decline in organic matter digestibility was due to the low digestibility of stem matter. The daily change in forage digestibility in the regrowth was very small, on average 0.11%.;

Finlandés. Vuosina 1999-2001 MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa Rovaniemellä seurattiin timotein sadon määrän ja laadun kehitystä sekä kevät- että syyssadossa. Timotein kuiva-ainesadon kasvu oli voimakkainta tähkimisen alkuvaiheessa, jolloin sadon lisäys oli lähes 250 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Puolentoista viikon aikana tähkälle tulon jälkeen kuiva-ainesato lisääntyi yli 2000 kg/ha. Raakavalkuaispitoisuus aleni nopeasti laidunasteella (4-5 lehtiasteella), noin yhden prosenttiyksikön verran päivässä, mutta alentuminen hidastui tähkälle tulon jälkeen noin 0,5 prosenttiyksikköön päivässä. Typpilannoituksen lisääminen 80 kilosta 100 kiloon hehtaarille kohotti nurmen valkuaispitoisuutta noin yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta molemmilla typpitasoilla valkuaispitoisuus heikentyi yhtä nopeasti. Orgaanisen aineen sulavuus aleni laidunasteella hitaasti, mutta kehitysvaiheessa, jolloin yli puolet korsista oli tähkällä, sulavuus aleni yli yhden prosenttiyksikön verran päivässä. Runsaampi typpilannoitus alensi jonkin verran orgaanisen aineen sulavuutta säilörehuasteelle saakka. Tähkälle tulon jälkeen tapahtunut voimakas kuiva-ainesadon lisäys ja laadun heikkeneminen johtuivat korren voimakkaasta kasvusta sekä korsien huonosta sulavuudesta ja alhaisesta raakavalkuaispitoisuudesta.Syyssadon kasvunopeus oli vain kolmannes siitä, mitä se oli kevätkasvussa. Toisaalta syyssadon korjuuta edeltävän kuukauden aikana sulavuus aleni keskimäärin ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä päivässä. Odelmasadon hyvä sulavuus johtui siitä, että vielä elokuun lopussa myös korren sulavuus oli yli 73 %. Loppukesällä myös kasvuston valkuaispitoisuus aleni hitaasti, keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä päivässä. Typpilannoitus lisäsi kuiva-ainesatoa enemmän syyssadossa kuin kevätkasvussa. Myös loppukesällä runsaampi typpilannoitus kohotti valkuaispitoisuutta ja alensi sulavuutta, mutta erot lannoitustason välillä olivat pienemmät kuin kevätkasvussa. Tulosten perusteella pääosa timotein kevätsadosta tulee korjata silloin, kun puolet korsista on tähkällä. Vaikka tällöin raakavalkuaispitoisuus on suhteellisen alhainen, noin 12 %, keskimääräinen kuiva-ainesato on jo yli 4000 kg/ha ja orgaanisen aineen sulavuus vielä lähes 70 %. Kun kevätsadossa rehun määrän ja laadun suhteen optimaalista korjuuaikaa on vain muutama päivä, käytännössä korjuu on aloitettava silloin, kun korsista kolmasosa on tähkällä ja saatava päätökseen noin viikon sisällä. Kun syyskasvussa laadun muutokset ovat hitaita, timoteinurmen talvehtimisen kannalta toisen säilörehusadon paras korjuuajankohta Pohjois-Suomessa on elokuun loppupuoli, jolloin myös sadon määrä on lähes yhtä suuri kuin kevätsadossa.