Attitudes among milk producers in Finland towards a sustainability incentive model – the case of Arla | Suomalaisten maidontuottajien asenteet kestävän kehityksen kannustinmallia kohtaan - Case Arla

Milk production from cows contributes to climate change through anthropogenic greenhouse gas (GHG) emissions, and thereby faces societal pressures to reduce its contribution to GHG emissions. The dairy sector faces additional pressures from volatile milk prices, inflation, and increasing production costs, necessitating a shift towards more environmentally sustainable and competitive practices. This study analysed the responses of 65 Finnish farmers and conducted additional qualitative interviews of three farmers. Ward’s method of cluster analysis was conducted to identify different groups based on farmer attitudes towards sustainability, motivational drivers, and opinions on Arla’s newly implemented sustainability incentive model. The study revealed diverse attitudes and motivations among farmers. Two clusters were identified, roughly 1/3 of farmers belonging to group 1 which have more negative attitude towards sustainability and scored lower across all motivational drivers. Group 2, roughly 2/3 of all respondents have a more positive attitude towards sustainability and reported higher motivation in extrinsic and intrinsic drives. Financial rewards and animal welfare stood out as key motivational drivers for all farmers. There were no significant correlations between clusters and socio-demographic variables, although the production volume was revealed to have the biggest difference between clusters, such that cluster 2 (M=575 879, SD=491 673) was larger than cluster 1 (M=347 900, SD=228 194). However, this difference was not significant (F(1, 64) = 3.03, p = .087). The usefulness of Arla’s sustainability model splits opinions among farmers. 58% of the farmers don’t feel that environmental sustainability and financial success go hand in hand. The incentive model is not perceived as easy to use, since answers are more negative than positive for all questions in this section, and 65% of the respondents see that the model is not intuitive. More than half feel that the model is not easy to understand and that the actions are not easy to implement. Future studies should look into exploring the relationship between socio-demographic factors and attitudes towards sustainability in more detail. Further investigation into the effectiveness of different types of incentives and support mechanisms in encouraging sustainable practices among dairy farmers would also be valuable.

Lehmien maidontuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja on näin ollen osasyyllinen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, ja kohtaa siten yhteiskunnallisia paineita vähentää päästöjä. Maidontuotanto- ja teollisuus kohtaa lisäpaineita epävakaan maidon hinnan, inflaation ja nousevien tuotantokustannusten vuoksi, mikä edellyttää siirtymistä ympäristön kannalta kestävämpiin ja kilpailukykyisempiin käytäntöihin. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 65 suomalaisen maidontuottajan vastauksia ja tehtiin lisäksi haastateltiin kolmea maidontuottajaa. Wardin klusterianalyysi menetelmää käytettiin eri ryhmien tunnistamiseksi. Analyysissä klusterit muodostettiin sen perusteella, minkälaisia asenteita tuottajilla oli kestävää kehitystä kohtaan, mikä heitä motivoi, ja mitä mieltä he olivat Arlan kestävän kehityksen kannustinmallista. Tutkimus paljasti maidontuottajien keskuudessa olevan keskenään hyvin erilaisia asenteita ja motivaatioita. Vastaajajoukosta tunnistettiin kaksi ryhmää: Ryhmä 1 (noin kolmasosa vastaajista) jotka suhtautuvat kestävään kehitykseen negatiivisemmin ja saivat alhaisemmat pisteet kaikista motivaatiotekijöissä, sekä Ryhmä 2 (noin kaksi kolmasosaa vastaajista) jotka suhtautuvat kestävään kehitykseen positiivisemmin ja jotka motivoituvat paremmin sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Taloudelliset kannustimet ja eläinten hyvinvointi nousivat tärkeiksi motivoiviksi tekijöiksi kaikkien tuottajien vastauksissa. Muodostettujen klusterien ja sosiodemografisten muuttujien välillä ei havaittu merkittäviä korrelaatioita, vaikka tuotantomäärän havaittiin eroavan eniten klusterien välillä siten, että klusteri 2:n (M=575 879, SD=491 673) tuotantomäärä oli suurempi kuin klusteri 1:n (M=347 900, SD=228 194). Tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (F(1, 64) = 3,03, p = .087). Arlan kestävän kehityksen mallin hyödyllisyys jakaa mielipiteitä tuottajien keskuudessa. 58 % viljelijöistä ei usko, että ympäristön kestävyys ja taloudellinen menestys kulkevat käsi kädessä. Kannustinmallia ei pidetä helppokäyttöisenä, ja 65 % vastaajista kokee, että malli ei ole intuitiivinen. Yli puolet on sitä mieltä, että mallia ei ole helppo ymmärtää ja että toimia ei ole helppo toteuttaa. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tarkastella tarkemmin sosiodemografisten tekijöiden ja kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden välistä suhdetta. Myös erilaisten kannustimien ja tukimekanismien vaikutuksen tutkiminen maidontuottajien kestävien käytäntöjen edistämiseksi olisi hyödyllistä.