Karboksipeptidaasi A3 koiran ihon ja suoliston syöttösoluissa sekä koiran ihon syöttösolukasvaindiagnostiikassa

Syöttösolukasvaimet ovat yleisiä ihokasvaimia koirilla. Syöttösolukasvainten diagnosointi ja ennusteen arviointi perustuvat ohut-neulanäytteiden ottoon ja kasvaimen histologiseen luokitukseen. Histologisesti syöttösolukasvaimet jaotellaan Kiupel I- ja Kiupel II -luokan kasvaimiin, joista jälkimmäiset ovat aggressiivisesti käyttäytyviä ja helposti uusiutuvia. Pieni osa myös Kiupel I -luokan kas-vaimista käyttäytyy aggressiivisesti, mikä vaikeuttaa potilaan ennusteen arviointia ja hoidon suunnittelua. Ennusteen arviointiin on kehitelty erilaisia menetelmiä ja markkereita, mutta toistaiseksi yksikään niistä ei luotettavasti ennusta syöttösolukasvaimen käyttäy-tymistä. Tässä työssä tutkitaan karboksipeptidaasi A3:a (CPA3), joka on yksi syöttösoluspesifisistä proteaaseista. Syöttösoluspesifi-sistä proteaaseista kymaasia ja tryptaasia on tutkittu paljon eri eläinlajeilla, mutta CPA3 tunnetaan edellä mainittuja huonommin. CPA3 on tunnistettu ihmisen ja jyrsijöiden syöttösoluista, joissa sitä koodaa vain yksi geeni. Myös koiran CPA3-geeni tunnetaan, mutta CPA3:n ilmentymisestä eri kudoksissa ja syöttösolujen alapopulaatioissa ei löydy tietoa. Tutkimuksen hypoteesina oli, että myös koiran ihon ja suoliston syöttösolut ilmentävät CPA3:a ja ovat värjättävissä immunohistoke-miallisella menetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla CPA3:n ilmentyminen sekä värjäytymismallit terveen koiran ihon ja suoliston syöttösoluissa sekä koiran ihon syöttösolukasvaimissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko syöttösolukasvaimen histologisen luokan ja CPA3-värjäytymismallin välillä tilastollista yhteyttä. Tutkimusaineisto koostui 63:sta koiran syöttösolukasvainnäytteestä, jotka on tutkittu histopatologisesti Helsingin yliopiston eläinlää-ketieteellisen tiedekunnan patologian osastolla. Lisäksi tutkimusaineistoon kerättiin kolmen terveen koiran iho- ja suolistobiopsiat. Formaliinifiksatuista, parafiiniin valetuista kudosnäytteistä valmistettiin kudosleikkeet, jotka värjättiin hematoksyliini-eosiini- ja toluidii-nisiniväreillä solumorfologian, kasvaimen histologisen luokan sekä syöttösolujen jyvästen visualisoimiseksi. Kudosleikkeille tehtiin immunohistokemiallinen värjäys CPA3-vasta-aineella CPA3:n ilmentymisen ja värjäytymismallien selvittämiseksi. Tulokset analysoi-tiin semikvantitatiivisesti etukäteen asetettujen morfologisten tunnusmerkkien perusteella. Tutkimuksessa käytetty CPA3-vasta-aine värjäsi ihon ja suoliston non-neoplastisia sekä ihon neoplastisia syöttösoluja selkeästi ja spesifisesti. Syöttösolukasvaimissa havaittiin kolme erilaista värjäytymismallia: solukalvolle keskittyvä, diffuusi sytoplasminen sekä fokaalinen sytoplasminen värjäytymismalli. Diffuusia sytoplasmista värjäytymismallia havaittiin kaikissa syöttösolukasvainnäytteissä. Fokaalinen sytoplasminen värjäytyminen oli värjäytymismalleista harvinaisin, ja sitä havaittiin paikallisina esiintyminä valtaosassa (70 %) Kiupel II -luokan kasvaimia ja pienessä osassa (15%) Kiupel I -luokan kasvaimia. Fokaalisen värjäytymismallin ja kasvaimen histologisen luokituksen välillä havaittiin tilastollinen yhteys (p-arvo 0,001). Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa immunohistokemiallisella menetelmällä CPA3:n ilmentyminen terveen koiran ihon ja suoliston syöttösoluissa sekä koiran ihon syöttösolukasvaimissa. Tutkimuksessa havaittiin tilastollinen yhteys fokaalisen CPA3-vär-jäytymismallin ja kasvaimen histologisen luokan välillä, mikä on hyvä lähtökohta jatkotutkimuksille CPA3-värjäyksen soveltuvuudesta syöttösolukasvaindiagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin. Tutkimuksessa käytettyä CPA3-vasta-ainetta voidaan jatkossa hyödyntää syöttösolujen tunnistamisessa.