Metsänomistajien kokemuksia FSC-sertifioinnista

Tiivistelmä/Referat – Abstract Forest Stewardship Council (FSC) on globaali kansalaisjärjestö, joka myöntää sertifikaatin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti hoidetuille metsille. Sertifioinnin perusajatus on lisätä puupohjaisten ympäristömerkittyjen tuotteiden menekkiä markkinoilla, jolloin kasvaneilla tuotoilla kompensoidaan sertifioinnin kustannukset. FSC-sertifiointia tutkitaan yksityisenä hallintotapana, jonka ekologinen vaikuttavuus syntyy sen ylittäessä vaatimustasoltaan vallitsevan metsänhoitotavan minimivaatimukset talousmetsien luonnonhoidolle. 2010-luvulta alkaen FSC-sertifioinnin osuus yksityismetsänomistajien metsissä on ollut hitaassa kasvussa Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia FSC-sertifioinnin liittymisprosessia ja kuvata suomalaisten yksityisten metsänomistajien kokemuksia FSC-sertifioinnin vaikutuksista metsänhoitoon sekä tunnistaa sertifioinnin kehityskohteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla pääkaupunkiseudulla asuvilta FSC-sertifiointiin kuuluvilta etämetsänomistajilta kesäkuussa 2021. Analyysimenetelmänä käytettiinkin sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Tulosten mukaan metsänomistajien FSC-sertifiointiin liittyminen tapahtuu puunhankinta-organisaatioiden markkinoinnin tuloksena metsäammattilaisen suosituksesta. Metsäyhtiöiden ryhmäsertifikaatit mahdollistavat FSC-sertifioinnin. Erityisesti hoitosopimuksiin kuuluvia suurtilallisia houkutellaan aktiivisesti liittymään FSC-sertifiointiryhmiin. Yleisesti ottaen FSC-sertifiointi ei näyttänyt järjestelmään liittymiseen myötä muuttaneen voimakkaasti vastaajien aiempia metsänhoitotapoja, vaan sen rooli oli verifioida kriteerit täyttävää metsänhoitoa. Haastatteluaineiston perusteella Suomessa sertifiointihalukkuuteen vaikuttaviksi ulkoisiksi motiviaatiotekijöiksi tunnistettiin pienet hyödyt puukaupassa sekä myös epäsuoraksi hyödyksi parantunut suhde metsäyhtiöön. Sertifioinnin vaatimista suojelualueista ja luonnonhoidosta syntyvät taloudelliset kustannukset voidaan välttää metsäsuunnittelun keinoin hyödyntämällä vesistöjen suojavyöhykkeitä tai aineellisten tuotto-odotusten ulkopuolella olevia sertifikaatin kriteerit täyttäviä kohteita suojelualuevaatimuksen täyttämiseen. Aineettomia arvoja korostavat vastaajat eivät myöskään suhtautuneet edellytettyyn suojeluun tai luonnonhoitoon kustannuksena. On myös huomattava ettei suomalaisilla metsänomistajilla ole joihinkin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna raaka-aineen tarjoajana signalointitarvetta markkinoille, vaan paineet raaka-aineen kestävyyden osoittamiseksi ovat puupohjaisten tuotteiden tuottajilla. Sisäisten motivaatiotekijöiden osalta tavoitteet luonnonhoitoon metsissä olivat vastaajilla syntyneet korkeasta tietotasosta ja aktiivisesta harrastuneisuudesta metsien käyttöä kohtaan. FSC-sertifiointi on helpottanut vastaajia tekemään aineettomista metsänhoidon tavoitteista näkyviä. Lisäksi sertifiointi toimi myös puukaupassa koko toimitusketjun tuntemana vastuullisuustavoitteita sisältävänä metsänhallintajärjestelmänä, joka osaltaan helpotti vastaajien ympäristötavoitteiden mukaista metsänhoitoa. FSC-sertifiointia voidaan metsänomistajanäkökulmasta kehittää käytännön tasolla sekä järjestelmätasolla. Käytännön tasolla järjestelmän kannustetaan olevan vähemmän byrokraattisempi ja hintapreemion korkeampi. Järjestelmätasolla FSC-sertifioinnin legitimiteetti metsänomistajien näkökulmasta parantuisi lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia järjestelmään ja kriteeristön sisältöön.