Juolavehnän hallinta eri muokkausmenetelmillä kevätviljan viljelyssä | Management of couch grass by different tillage methods in spring cereal cultivation

Juolavehnä on yksi lauhkeiden alueiden tyypillisimmistä merkittäviä satotappioita aiheuttavista monivuotisista rikkakasveista. Tavanomaisessa tuotannossa glyfosaattia on yleisesti käytetty juolavehnän torjunnassa. Asenteiden ja määräysten tiukentuessa herbisidien käyttöä kohtaan, on herbisideille ja erityisesti glyfosaatille tarpeen löytää tehokkaita korvaavia vaihtoehtoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen torjuntateho eri muokkausmenetelmillä saavutetaan juolavehnän torjunnassa ja millainen vaikutus niillä on kevätohran satoon. Hypoteesina oli, että mekaanisella torjunnalla voidaan torjua juolavehnää yhtä tai lähes yhtä tehokkaasti kuin glyfosaatilla ja runsas ja hyvälaatuinen kevätviljan sato voidaan taata. Tutkielman aineisto saatiin vuosina 2020–2021 Inkoossa ja Ruukissa järjestetyiltä kahdelta kenttäkokeelta. Koesuunnitelma sisälsi seitsemän koejäsentä: suorakylvön, kynnön (kahdessa koejäsenessä), kevytmuokkauksen, kevytmuokkauksen ja kynnön yhdistelmän, KvickFinn-juolannostinkäsittelyn ja pikakesannoinnin. Juolavehnän peittävyys arvioitiin silmämääräisesti ennen muokkauskäsittelyiden aloitusta ja ennen puinteja, jolloin kasvustot myös kuvattiin droonilla. Juolavehnän kasvutiheys määritettiin suorakylvettävistä ruuduista ennen kylvöä. Ruukissa jokaisesta ruudusta kerättiin kasvustonäytteet yhden neliön alalta juolavehnän ja ohran maanpäällisen biomassan määrittämiseksi. Ohrasato ja sen laatu analysoitiin. Inkoossa vain juolannostimella ja pikakesannoinnilla juolavehnän peittävyys jäi suorakylvettyä pienemmäksi. Ohrasadon määrässä tai laadussa ei ollut eroja muokkausten ja suorakylvön välillä. Ruukissa juolavehnää esiintyi runsaammin ja tasaisemmin kuin Inkoossa. Ruukissa kaikilla muokkausmenetelmillä juolavehnä peittävyys ja biomassa oli pienempi kuin suorakylvetyssä ja pikakesannoinnilla juolavehnä saatiin torjuttua lähes kokonaan. Muokatuissa ruuduissa ohran sato oli runsaampi ja laadukkaampi kuin suorakylvetyissä ruuduissa. Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida tulosten perustuvan yhden tutkimusvuoden tuloksiin. Tämän vuoksi menetelmien pitkäaikaisista tai sään vaikutuksista ei voida olla varmoja. Tutkimustuloksista voidaan kuitenkin päätellä pikakesannoinnin olevan paras keino torjua juolavehnää yhden kasvukauden aikana. Muokkauksilla juolavehnää voidaan torjua yhtä tai lähes yhtä tehokkaasti kuin keväisellä glyfosaattikäsittelyllä ja muokkausten avulla voidaan saavuttaa runsaampi ja laadukkaampi sato suorakylvöön verrattuna. Suorakylvön osalta voidaan todeta, että juolavehnä rajoittaa kevätviljan kasvua ja sadonmuodostuskykyä, joten juolavehnä on tärkeää torjua.

Couch grass is one of the most common perennial weeds that cause significant yield losses in temperate regions. In conventional farming, glyphosate has been commonly used to control couch grass. As attitudes and regulations are tightening towards the use of herbicides, it is necessary to find effective alternatives to replace herbicides, especially glyphosate. This master’s thesis aimed to examine the efficacy of different mechanical methods to control couch grass. The second aim was to study how these methods affect the spring cereal yield and its quality. The hypothesis was that with mechanical control methods couch grass can be controlled as effectively as with glyphosate. Data was collected from two field trials located in Inkoo and Ruukki in 2020-2021. The study plan included seven treatments: direct drilling, ploughing (in two treatments), tine cultivation, a combination of tine cultivation and ploughing, Kvickfinn cultivator, and fallowing. The coverage of couch grass was visually estimated before tillage and before harvest. Field trials were photographed with drones before harvest. The density of couch grass was defined from direct drilling plots before sowing. Biomass samples of couch grass and barley were collected from every plot for one square meter in Ruukki at harvest timing. Spring barley was harvested, and grain yield and its quality were analyzed. The coverage of couch grass was lower with Kvickfinn and fallowing than with direct drilling in Inkoo. There was no difference in yield and quality between mechanical control methods and direct drilling. In Ruukki the infestation of couch grass was more abundant and more even than in Inkoo. The coverage and biomass of couch grass were highest in direct drilled plots in Ruukki. The yield and quality of spring barley were the lowest and poorest in direct drilled plots. Couch grass was almost totally controlled with fallowing. It has to be taken into account that the results base on the data of only one growing season. Therefore, the long-term effects or the effects of weather are still uncertain. Based on the data, it is possible to conclude that fallowing is the most effective method to control couch grass. It seems that with mechanical control methods, couch grass can be controlled as effectively as with glyphosate. With mechanical control methods the spring cereal yield and quality were better than with direct drilling. It is important to control couch grass because it limits crop growth and yield formation.