Laivaliikenteen rikkipäästöjen vähentäminen ja Suomi : kustannukset, hyödyt ja kilpailukyky

Euroopan unioni pani toimeen Kansainvälisen merenkulkujärjestön MARPOL-yleissopimuksen edellyttämät rikkipäästöjen vähennykset niin sanotun rikkidirektiivin avulla. Sopimuksen mukaisesti rikkipäästöjen tarkkailun erityisalueilla (SECA), joihin Itämeri kuuluu, laivaliikenteen polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus on 1.1.2015 alkaen 0,1 (paino)prosenttia. Maailmanlaajuinen päästörajoite on 3,5 prosenttia, mutta se kiristyy vuodesta 2020 alkaen 0,5 prosenttiin. Tässä tutkimuksessa arvioidaan, mitkä ovat Itämeren laivaliikenteen rikkipäästöjen alentamisen nettohyödyt Suomelle ja miten rikkipäästöjen rajoittaminen vaikuttaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn. Tätä varten arvioitiin rikkidirektiivin mukaiset rikkipäästöjen vähentämiskustannukset ja siitä koituvat hyödyt keskittyen terveyshyötyihin. Kilpailukykyvaikutusten arvioimiseksi saatuja lukuja verrattiin hypoteettiseen vaihtoehtoon, jossa MARPOL-yleissopimus olisi saatettu voimaan ilman, että Itämeri olisi julistettu SECA-alueeksi ja rikkipäästöjen rajaksi olisi tullut 0,5 prosenttia. Laskelmissa varustamot sopeutuivat päästörajoihin joko vaihtamalla 0,1-prosenttiseen vähärikkiseen polttoaineeseen tai asentamalla rikkipesurin. Kaikille Suomessa käyneille aluksille laskettiin edullisin sopeutumisvaihtoehto ja niiden kustannukset summattiin koko toimialan kustannuksiksi. Terveyshyödyt Suomelle koituvat koko Itämeren meriliikenteen päästöjen vähenemisestä. Vähenevät rikkipäästöt laskevat ulkoilman pienhiukkaspitoisuutta (PM2.5), jolloin terveyshaittoja koituu vähemmän kuin ennen. Laskelmissa huomioitiin sydän- ja keuhkosairauksien, keuhkosyöpien, keuhkoahtaumataudin sekä rajoittuneen toimintakyvyn päivien ilmaantuvuuden väheneminen ja niiden nojalla laskettiin säästetyt haittapainotetut elinvuodet (DALY). Saavutetut terveyshyödyt voitiin rahamääräistää, kun säästyneille haittapainotetuille elinvuosille määritettiin rahallinen arvo (VOLY). Rikkipitoisuuden laskusta seuraa terveyshyötynä vuosittain noin 246 haittapainotetun elinvuoden säästyminen, jonka rahallinen arvo on noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Suomelle koituva keskimääräinen nykyarvoistettu vuotuinen kustannus on puolestaan noin 228 miljoonaa euroa, joten näiden lukujen erotuksen määritettävä nettohyöty on selvästi negatiivinen. Olettaen, että koko kustannus koituu suomalaiselle teollisuudelle, 228 miljoonaa euroa kuvaa karkeasti vuotuista kilpailukykyvaikutusta aina siihen saakka, kunnes 0,5 prosentin vaatimus astuu voimaan muilla merialueilla. Tämän jälkeen kilpailukykyvaikutus laskee noin 93 miljoonaan euroon vuodessa. Tulokset osoittavat, että rikin poistoon sopeutumisen kustannus on ennakoitua matalampi ja kilpailukykyvaikutus on pelättyä pienempi. Avainmuuttujille tehty herkkyysanalyysi ei muuttanut kustannusten ja hyötyjen keskinäistä suhdetta.

The International Maritime Organization's sulfur emissions regulations for shipping were implemented in the European Union with the so called Sulfur Directive. According to the International Convention for the Prevention of Pollution from Ships (MARPOL), as of January 1, 2015, in Sulfur Emission Control Areas (SECAs) the maximum sulfur content in maritime fuel is lowered to 0.1%. In Europe the Baltic Sea, the English Channel and the North Sea are declared SECAs, where the standard was previously 1.0%. The current worldwide non-SECA standard is 3.5% which will be lowered to 0.5% by 2020. This study examines the net benefits of reducing shipping-based sulfur emissions and the effect on industrial competitiveness for Finland. In order to do this, abatement costs as well as monetized health benefits related to improved air quality are calculated. The effect on competitiveness is defined by comparing the figures obtained with the hypothetical case in which the Baltic Sea had not been declared SECA and 0.5% regulation had been imposed. In this study, shipowners adapt to the regulation by switching to low-sulfur fuel or by installing a sulfur scrubber. A net present value comparison between low sulfur fuel and a sulfur scrubber is conducted individually for each ship visiting Finland and then individual costs are aggregated to industry-wide costs. Health benefits for Finland are calculated for emissions reductions applied to Baltic Sea shipping as whole. Reduced sulfur emissions lead to lowered ambient concentrations of fine particulate matter (PM2.5) which has a positive impact on human health. The analysis conducted takes into account the effect PM2.5 has on the incidences of cardiovascular disease, lung cancer, chronic obstructive pulmonary disease and restricted activity days. These effects are measured in one figure in Disability Adjusted Life Years (DALYs) and monetized by multiplying by the Value of a Life Year (VOLY). The results suggest that the annual benefits of emissions reduction are expected to be circa 246 saved DALYs or monetized €12 million. The average annual abatement cost for Finland is approximately €228 million which indicates negative net benefits for the policy. Assuming that Finland will bear 100% of the costs, the same figure also represents the effect on competitiveness. When the global 0.5% cap comes into effect the impact on competitiveness decreases to an annual €93 million. The results imply that the abatement costs are lower than previously thought and the effect on competitiveness is milder than expected. A partial sensitivity analysis does not change the ratio between the costs and the benefits.