Dehulling capacity and storability of naked oat

Paljasjyväisen kauran kuoriutuminen puinnissa ei ole täydellistä, vaan kuorta jää jyviin 1-6 % lajikkeesta ja ympäristöoloista johtuen. Vaikka paljasjyväisen kauran kuoriksi sanotut helpeet ovat paperiset ja hauraat ja kuoripitoisuus on pieni, toisin kuin tavanomaisella kauralla, vähäisetkin määrät kuoria alentavat paljasjyväisen kauran käyttömahdollisuuksia. Siksi loppukäyttäjän tavoitteena onkin mahdollisimman hyvin kuoriutunut paljasjyväinen kaura. Tässä tutkimuksessa selvitettiin paljasjyväisten kauralajikkeiden kuoriutumista erilaisissa puintikosteuksissa ja erilaisilla puintisäädöillä. Lisäksi tutkittiin paljasjyväisen kauran jyvän kokojakauman, itävyyden ja säilyvyyden yhteyttä kuoriutuvuuteen. Kokeet tehtiin Työtehoseuran, Helsingin yliopiston Viikin ja MTT:n Jokioisten koetiloilla sekä säilyvyysanalyysit Teknillisessä korkeakoulussa. Puintikosteus vaikutti eri tavalla kuoripitoisuuteen ja kuorellisten jyvien määrään eri vuosina. Kasvuoloiltaan suotuisana vuonna 2000 kuorellisten jyvien määrä oli alhaisimmillaan, vaikka kuoriprosentti olikin korkeampi kuin kuivana vuonna 1999. Sateisena vuonna 1998 korkea puintikosteus vähensi kuoripitoisuutta ja kuorellisten jyvien määrää, kun vaikutus oli päinvastainen kuivana vuonna 1999. Puintisäädöillä oli vain vähäinen vaikutus paljasjyväisen kauran kuoriutuvuuteen. Kuoripitoisuudessa ja kuorellisten jyvien määrässä oli eroja lajikkeiden välillä. Myös jyvän koolla oli vaikutusta kuoriutuvuuteen, sillä pienet jyvät kuoriutuivat huonoimmin. Tästä voisi päätellä, että suurempien jyvien jyvän täyttyminen on ollut täydellisempää, mikä näin edistäisi kuoriutuvuutta. Tulosten mukaan jyvän täyttymisolosuhteet vaikuttavat kuoriutumiseen enemmän kuin jyvän valmistumisaste. Kuorien suojaava vaikutus tuli esille vain Lisbethlajikkeella, sillä sen hyvin itävissä jyvänäytteissä oli enemmän kuorta kuin huonosti itävissä. Sen sijaan Bullion-lajikkeella tätä vaikutusta ei havaittu. Puintikosteus ei olennaisesti vaikuttanut kauran säilyvyyteen.

Harvested naked oat is not completely hulless. Hull content of various cultivars ranged between one and six percent. Genotype and environment control expression of nakedness. Using different threshing settings at different grain moisture contents, it was investigated whether grain moisture at threshing and combine harvester settings affected hull content and its relationship to germination capacity. Naked groats were stored at room temperature and analysed for protein content and fatty acid composition to determine storability. Grain moisture content at threshing had contrary effects on hull content and degree of hull retention in different years. Small grains tended to retain hulls more tightly during threshing. Grain filling capacity appears to be the dominant factor determining degree of nakedness rather than stage of maturity. The postulated protective nature of hulls was confirmed only for cultivar Lisbeth. Highly viable samples of grain of cv. Lisbeth, threshed at normal settings, contained a higher percentage of hulls than those with low germination capacity, while for cv. Bullion, a protective effect of the hulls was not evident. Grain moisture content at threshing did not affect protein content of naked cultivars, but some differences in fatty acid composition were recorded. Changes in lipid composition and volatile oxidation products during storage of groats were relatively moderate, indicating no major problems related to storage when naked oat was dried well.

v

2004

ok

KVA

Paljasjyväisen kauran kuoriutuvuus ja säilyvyys