Luonnonlaitumien rehuarvo ja eläintuotos Tohmajärven laidunkokeessa 1994-2005
2006
Virkajärvi, Perttu | Huhta, Harri | Hokkanen, Timo J. | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Maidon ja naudanlihan tuotanto MNT / Maitoketju (MAI) | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvintuotanto KAS / Luomu ja ympäristö (LUO) | Pohjois-Karjalan ympäristökeskus | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus | MTT
Tohmajärven niitty- ja metsälaidunkoe toteutettiin 1994 2005. Tutkimuksessa selvitettiin sekä maataloustuotannon kannalta oleellisia muuttujia että laiduntamisen ekologisia vaikutuksia. Tässä kirjoituksessa kuvataan 11 vuoden tutkimusaineiston päätulokset eläintuotoksen ja ravinnetaseiden osalta. Tutkimuksessa oli niittyalaa yhteensä 3,9 ha ja metsiä enimmillään 13,3 ha. Koe-eläimet olivat kevätpoikivia, eri-ikäisiä ja erirotuisia risteytysemolehmiä vasikoineen. Eläinpaine oli niityllä 0,84 1,50 ja metsissä 0,04 0,48 ny/ha. Emojen elopainon muutoksen vuosikeskiarvo vaihteli välillä -0,22 +0,36 kg/vrk eli kuntoutuminen oli selvästi heikompaa kuin vastaavissa kokeissa viljelylaitumilla. Vasikat kasvoivat hyvin, keskimääräinen painonnousu oli 1,36 kg/vrk, mikä johtui sekä emojen hyvästä maidontuotannosta että metsäjaksojen lyhyydestä. Sekä rehun määrä että rehun D-arvo ja raakavalkuaispitoisuus olivat metsälaitumilla rehun saantia rajoittavia tekijöitä. Nurmen korkeus on hyvä indikaattori rehun riittävyydestä. Niityn ja metsälaitumien tuotto on elokuusta alkaen heikko, ja eläimet kannattaa siirtää ajoissa muille laitumille. Eläintuotoksen perusteella laskettu rehuyksikkösato oli niityllä 1100 1900 ry/ha/v. Parhaiden metsälaitumien tuotto oli 160 640 ry/ha. Karuimman ja havupuuvaltaisimman laitumen tuotto oli vain 50 ry/ha/v. Laiduntavien eläinten lisäkasvun mukana alueilta poistuu niityltä n. 730 g/ha/v fosforia, mutta silti alueiden fosforitase oli positiivinen. Kivennäisruokinta oli fosforitaseen kannalta merkityksellisin tekijä, sillä alueille tulleesta fosforista 60 85 % tuli kivennäisten mukana. Vasikoille annettavien jauhojen merkitys on fosforitaseen kokonaisuuden kannalta mitätön (1,7 2,5 %). Emojen lisäruokintaa ei voi suositella käytettäväksi, sillä sen seurauksena laitumille tulisi merkittävästi enemmän ravinteita. Käytetyillä eläinpaineilla metsien taimikkovauriot olivat lähes merkityksettömät.
Afficher plus [+] Moins [-]Myynti MTT Tietopalvelut 31600 Jokioinen
Afficher plus [+] Moins [-]Mots clés AGROVOC
Informations bibliographiques
Cette notice bibliographique a été fournie par Natural Resources Institute Finland
Découvrez la collection de ce fournisseur de données dans AGRIS