Effects of fertilisation and irrigation practices on yield, maturity and storability of onions

anglais. The study aimed to establish whether a high onion yield and good storage performance could be obtained with low fertilisation rates if irrigation was applied when necessary. Two-year experiments investigated the effects of three NPK fertiliser levels (N 50, 100, 125/150 kg/ha), with and without irrigation, on yield, advancement of maturity, storage losses and shelf life. High fertilisation advanced maturity but irrigation had no effect. High fertilisation increased yield only in 1996 (5B7%), but irrigation increased the yield noticeably: by 33.5% in 1995 and 8.5% in 1996. There was no interaction between fertilisation and irrigation. The low fertilisation optimum is attributed to the mineralisation of soil nitrogen, as the soil was rich in organic matter. At the low fertilisation level, plants took up twice as much nitrogen as present in the fertiliser, and with increased fertilisation the nitrogen uptake increased markedly. The foliage nitrogen content was low, evidently as a result of late harvesting. Treatments had only a minor effect on the storage performance and shelf life of onions. The results suggest that fertilisation rates could be reduced in onion production. Irrigation during warm and dry periods is essential to achieve the maximum yield potential and does not impair the storage quality of onions.;

finnois. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko määrältään ja varastokestävyydeltään hyvä sipulisato saavuttaa vähällä lannoituksella, kun kasvustoa kastellaan tarvittaessa. Kaksivuotisissa kokeissa tutkittiin kolmen lannoitusmäärän (N 50, 100, 125/150 kg/ha) ja kastelun vaikutusta sadon määrään, valmistumiseen sekä varasto- ja kauppakestävyyteen. Sadon valmistuminen nopeutui lannoitusta lisättäessä, mutta kastelu ei vaikuttanut tuleentumiseen. Runsas lannoitus lisäsi satoa vain vuonna 1996 (5B7 %). Sen sijaan kastelu lisäsi satoa selvästi: 33,5 % vuonna 1995 ja 8,5 % vuonna 1996. Kastelun ja lannoituksen välillä ei havaittu yhdysvaikutusta. Alhaisen lannoitusoptimin oletetaan johtuvan typen mineralisoitumisesta maassa. Pienimmällä lannoitustasolla kasvit pystyivät ottamaan kaksinkertaisen typpimäärän lannoituksessa annettuun määrään verrattuna. Lannoituksen lisääminen lisäsi huomattavasti kasvien typenottoa. Lehtien typpipitoisuus oli pieni, minkä oletetaan johtuvan myöhäisestä sadonkorjuusta. Käsittelyiden vaikutus sipulin varasto- tai kauppakestävyyteen oli vähäinen. Tulosten mukaan sipulin lannoitusta voidaan alentaa, jolloin ravinnepäästöt ympäristöön vähenevät. Kastelu on välttämätöntä kuivien jaksojen aikana täyden sadon saamiseksi, eikä se heikennä sipuleiden varastokestävyyttä.