Rhizoctonia solani damping-off on spring turnip rape and spring rape (Brassica spp.) in Finland | Rhizoctonia solani kevätrypsin ja -rapsin taimipoltteen aiheuttajana

anglais. Damping-off occurred in 90 % of the spring oilseed rape fields surveyed in 1981—1982. On the average, 10 % of the plants were infected with damping-off.6 % of the fields were severely infected (> 30 % of the plants affected) by damping-off and 38 % were uninfected or only slightly infected ( ≤ 5% of the plants affected). The incidence of damping-off was higher in those fields which had been under oilseed rape in earlier years. Ina crop rotation experiment, the amount of damping-off increased from 2 % to 20 %, and finally to 38 %, depending upon whether turnip rape had been grown on the same part of the field once, twice or three times. Crops other than Cruciferous ones were grown for 1 or 3 years between the turnip rape crops. Rhizoctonia solani Kühn was isolated from 76 % of the affected plants. The R. solani isolates produced severe damping-off on rape and turnip rape in pathogenicity tests. R. solani isolates from barley, potato and lettuce brought about only mild cases of damping-off, or else only a decrease in the growth of the plants. Fusarium avenaceum Sacc. was the only other isolated fungus which was pathogenic.

finnois. Kevätrypsin ja -rapsinviljely lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla Suomessa, mutta näitä kasveja vaivaavat taudit ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle. Kasvipatologian laitoksen vuoroviljelykokeessa Viikissä on taimipolte ollut kevätrypsin vuosittainen tauti. Tämän vuoksi päätettiin selvittää, onko tilanne sama käytännön viljelmillä. Kevätrypsi ja -rapsiviljelmiltä kerättiin vuosina 1981 ja 1982 taiminäytteitä kasvien ollessa 2—4 lehtiasteella. Taimien tautisuus määritettiin ja sairaista kasveista tehtiin sienieristyksiä. Lisäksi vuonna 1981 kerättiin pelloilta maanäytteet, joissa tehtiin kahdessa lämpötilassa (+ 11°C ja +25°C) taimikasvatuksia. Rhizoctonia solani Kühn oli yleisin taimipoltteisista kevätrypseistä ja-rapseista eristetty sieni sekä vuoroviljelykokeesta että pelloilta kerätyistä näytteistä. R. solani oli myös voimakkain taimipoltteen aiheuttaja patogeenisuustesteissä. Patogeenisuustesteissä perunalta, salaatilta ja ohralta eristetyt R. solani isolaatit eivät olleet niin voimakkaita taimipoltteen aiheuttajia kuin kevätrypsiltä ja -rapsilta eristetyt isolaatit. Fusarium -sieniä eristettiin myös yleisesti, mutta vain F. avenaceum Sacc. oli selvästi kevätrypsin ja -rapsin patogeeni. Koska siemenlevintäisten taimipoltteen aiheuttajien merkitys näyttää vähäiseltä aikaisemmin Suomessa tehtyjen havaintojen ja tämän tutkimuksen sienieristysten perusteella, on kevätrypsin ja -rapsin siementen tiraamipeittaus kyseenalainen toimenpide. Taimipoltetta esiintyi tutkimusjaksona 1979—82 vuosittain kasvipatologian laitoksen vuoroviljelykokeessa. Myös käytännön viljelmiltä tehtyjen havaintojen mukaan on taimipolte yleinen tauti. Vuonna 1981 tutkituista 62 pellosta 56 pellolla esiintyi taimipoltetta ja vuonna 1982 tutkituista 50 pellosta 46 pellolla esiintyi tätä tautia. Taimipoltteisia taimia oli keskimäärin 10 % pelloilla. Peltoja, joilla oli sairaita kasveja 16—30%, oli kumpanakin vuotena noin 30 % ja peltoja, joilla oli taimipoltteisia taimia yli 30 %, oli vastaavasti noin 6 %. Maanalaisen taimipoltteen määrää ei voitu määrittää kerättäessä kasvinäytteitä pelloilta ja vuoroviljelykokeesta. Peltomaissa tehdyissä taimikasvatuksissa pystyttiin arvioimaan verrannemaiden avulla maanalaisen taimipoltteen suuruus. Matalassa lämpötilassa kuoli maanalaiseen taimipoltteeseen keskimäärin 14.9 % taimista, mikä oli merkittävästi enemmän kuin korkeassa lämpötilassa maanalaiseen taimipoltteeseen kuolleiden taimien luku (4.8 %). Vuoroviljelykokeessa taimipoltteisten kevätrypsien määrä lisääntyi, kun kevätrypsin viljelykerrat samalla paikalla lisääntyivät. Sama ilmiö oli havaittavissa myös käytännön viljelmillä. Saatujen tulosten perusteella taimipolte harventaa kevätrypsi- ja-rapsikasvustoja sekä hidastaa taimien alkukehitystä. R. solani -sienen käyttäytyminen rypsiviljakierrossa vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.