Micropropagation of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) | Tyrnin mikrolisäys

anglais. A protocol for micropropagation of sea buckthorn was developed starting with shoot tips or meristems from plants up to 18 years old. Among the different media used, the best medium for both initiation and multiplication was the woody plant medium (WPM). 6-Benzylaminopurine (BAP) was the most suitable growth regulator with an optimal concentration of 0.10-0.25 mg/l for initiation and 0.4-1.0 mg/l for multiplication. On WPM medium with BAP, the average rate of multiplication in Erlenmeyer flasks was 3.3-4.0 shoots per explant per month and in test tubes 2.0-3.0 shoots. Moreover, most explants produced several to tens of adventitious buds which grew into shoots. Explants rooted spontaneously in the multiplication medium at a frequency of about 33%. With this method, explants of different origins have been successfully propagated in vitro; and rooted young plants which had developed root nodules were produced both in the greenhouse and in the field.

finnois. Tyrnin mikrolisäystä tutkittiin aloittamalla viljelmät sekä versonkärjistä että kasvupistesolukoista. Vanhimmat emotaimet olivat 18-vuotiaita, Tutkimuksessa verrattiin useita eri ravintoalustoja. Parhaimmaksi aloitus- ja lisääntymisvaiheen alustaksi osoittautui puuvartisille kasveille kehitetty WPM-alusta. Sopivin kasvunsääde oli 6-benzyyliaminopuriini (BAP). Aloitusvaiheessa optimaalisin BAP-pitoisuus oli 0,10 - 0,25 mg/l ja lisääntymisvaiheessa 0,4 - 1,0 mg/l. BAP-kasvunsäädettä käyttämällä WPM-ravintoalustalla keskimääräinen lisääntymiskerroin Erlenmeyerpulloissa oli 3,3 - 4,0 versoa/viljelmä/ kk ja koeputkissa 2,0 - 3,0 versoa/viljelmä/kk. Edellä mainittujen versojen lisäksi useimmat viljelmät tuottivat lukuisia, jopa kymmeniä jälkisilmuja, jotka kehittyivät versoiksi. Viljelmistä keskimäärin 33% juurtui lisäysalustalla ilman erityistä juurrutuskäsittelyä. Kehitetyllä menetelmällä eri alkuperää olevia tyrniviljelmiä onnistuttiin lisäämään in vitro. Juurtuneita nuoria kasveja, joihin muodostui juurinystyröitä, tuotettiin sekä kasvihuoneessa että avomaalla.