Weed flora in organically grown spring cereals in Finland

anglais. The weed flora in organically grown spring cereals was investigated in southern and central Finland in 1997-1999 with the primary purpose of determining the species composition and the level of weed infestation. Altogether 165 fields were surveyed in the middle of the growing season. A total of 126 weed species were found, of which 42 exceeded the frequency level of 10%. The most frequent weed species were Chenopodium album, Stellaria media, Galeopsis spp. and Viola arvensis. Elymus repens was the most frequent grass species. The average density of weeds was 469 plants m-2 (median 395), and the air-dry biomass was 678 kg ha-1 (median 567) which accounted for 17% of the total biomass of the crop stand. Infestation by Chenopodium album and the perennial species Elymus repens, Cirsium arvense and Sonchus arvensis is of major concern. Weed control strategies should include direct control measures to overcome weed problems related to the conversion period from conventional to organic growing.

finnois. Luonnonmukaisesti viljeltyjen kevätviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensä 15 tutkimusalueella. Aineistoa kerättiin yhteensä 79 tilalta ja 165 pellolta, joista 52 % oli kauraa, 23 % ohraa, 16 % kevätvehnää ja 9 % viljaseosta. Pelloista 41 % oli kylvetty suojaviljaksi. Kasvustonäytteet kerättiin kymmeneltä 0,1 m2 näytealalta heinäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana.Näytealoilta havaittiin yhteensä 126 rikkakasvilajia, joista valtaosa oli leveälehtisiä lajeja. Keskimääräinen lajimäärä oli 20 lajia/sukua peltoa kohti. Yleisimpiä rikkakasveja olivat jauhosavikka, pihatähtimö, pillikkeet ja pelto-orvokki. Juolavehnä oli yleisin rikkaheinä. Kaikkiaan 42 lajia ylitti 10 % yleisyysrajan. Rikkakasveja kasvoi keskimäärin 469 kpl/m2, ja niiden tuottama biomassa oli 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevätviljapellon kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli 17 %. Juolavehnä oli eniten biomassaa tuottava laji. Jauhosavikka oli runsain leveälehtinen laji. Luonnonmukaista viljantuotantoa uhkaavat erityisesti kestorikkakasvit juolavehnä, peltovalvatti ja pelto-ohdake. Juolavehnää ja peltovalvattia kasvoi runsaimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, pelto-ohdaketta puolestaan Etelä-Suomen savialueilla. Useimmat tutkimustilat olivat siirtyneet luomuviljelyyn vuoden 1994 jälkeen, joten luomutuotannon vaikutus rikkakasvilajistoon ja rikkakasvien runsauteen oli vasta alkuvaiheessa. Rikkakasvien mekaaninen torjunta viljakasvustosta oli varsin harvinaista.