Chakrakunata allichinamanta: Nukanchik Napo antisuyo, sumak llankaykunata wankuchisha cacao kunawan purichispa, chakrakunata imasna yurakunawan yachaymanta | Mejoramiento de chakras: Una alternativa de sistema integrado con cacao, cultivos anuales y árboles en el Alto Napo | Boletín Divulgativo no. 398
2012
Grijalva O., Jorge | Limongi Andrade, Ricardo | Arévalo Vizcaino, Venus | Vera, Roy | Quiroz Vera, James Gonzalo | Yumbo, A. | Jara, Fausto | Sigcha Morales, Franklin Anthony | Riofrío, José | Cerda, A.
Chakrapi tarpuikunaka yapa sumakmi kan, mana kichwa runakuna kullki apinamantalla, astaun kikinpura wankuchisha, sumak kawsanama mirachinkapmi mutsurin, chaimantami mara wasi shayachishallarami allpara puruntuna kanchi, wasi muyukta chakrata ruranun , chaypimi lumu ñaupapunda tarpurin, kayga runa karan puncha mikunami kan, shinallara “aswa rurana”, kayka kallarimanta sumak upisuhkami kan. (Arévalo, 2009). Chakraka, tukuylla riksishka tarpui warmipachami kan, kayga ruku yuyaymanta, chaipimi tukuy runa warmi tarpuy yachaisamita rikuchin, ima pajugunara sasishpami chagrara ruran.
Afficher plus [+] Moins [-]Mots clés AGROVOC
Informations bibliographiques
Cette notice bibliographique a été fournie par Instituto Nacional de Investigaciones Agropecuarias
Découvrez la collection de ce fournisseur de données dans AGRIS