Kasvinsuojeluruiskutuksessa käytettävän vesimäärän vaikutus herbisidien tehoon, ohran fytotoksisiin oireisiin sekä satoon ja laatuun | Effect of the amount of water used for plant protection spraying on herbicide efficacy, phytotoxic symptoms, yield and quality of barley

Rikkakasvit ovat merkittävimpiä viljelykasvien satoon vaikuttavia tekijöitä. Kemiallinen torjunta on käytetyin rikkakasvien torjuntamenetelmä. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä pyritään vähentämään ympäristökuormituksen ja taloudellisten kustannusten vuoksi. Herbisidien käytön vähentäminen on yksi EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitteista. Kestävät viljelymenetelmät, kuten täsmäviljely, edistävät tätä tavoitetta. Täsmäviljelyssä pyritään vähentämään kasvinsuojeluaineiden ja veden käyttöä. Vesimäärän vähentäminen ruiskutuksessa tehostaa myös ruiskutustyötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvinsuojeluruiskutuksessa käytetyn vesimäärän vaikutusta herbisidien tehoon, ohrassa mahdollisesti esiintyviin fytotoksisiin oireisiin, sekä ohrasadon määrään ja laatuun. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvukauden 2024 aikana Lantmännen Agron koetilalla Hauholla toteutetusta kenttäkokeesta. Tutkimus toteutettiin kuudella koejäsenellä: kolmella herbisidivalmisteella (Basagran SG, Tooler ja Farm Trio) ja kahdella eri vesimäärällä (75 l/ha ja 300 l/ha). Vaikuttavina tehoaineina olivat bentatson, MCPA, diklorproppi-P, mekoproppi-P ja tritosulfuroni. Koeruuduilta tehtiin botaaninen analyysi herbisidikäsittelyjä ennen ja niiden jälkeen. Botaanista analyysiä varten koeruuduilta kerättiin 0,25 m2 alalta kaikki maanpäällinen kasvusto ja kasvi tunnistettiin. Näytteistä määritettiin ohran ja rikkakasvien tiheys, biomassa ja kuiva-ainepitoisuus. Ohran fytotoksisia oireita arvioitiin visuaalisesti. Sadonkorjuun jälkeen ohrasato ja sen laatuominaisuudet analysoitiin. Tulosten perusteella vesimäärä ei vaikuttanut merkitsevästi herbisidien tehoon, ohran fytotoksisiin oireisiin, ohran satoon tai laatuun. Rikkakasveja esiintyi koeruuduilla torjunta-ajankohtana vähän ja vaihtelevasti, jonka vuoksi herbisidikäsittelyiden jälkeen koejäsenten välillä rikkakasvien määrässä, biomassassa ja kuiva-ainepitoisuudessa esiintyi eroja, mutta ne eivät olleet merkitseviä. Ohrassa ei havaittu pysyviä fytotoksisia oireita. Ohrasato oli keskimääräistä Suomen vuoden 2024 tilastoitua ohrasatoa runsaampi ja laadultaan kohtalainen. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että rikkakasvien torjunta tutkimuksessa testatuilla herbisidivalmisteilla saattaisi olla mahdollista myös pienemmällä vesimäärällä ilman, että herbisidin teho heikkenee tai ohran tuottavuus kärsii.

Weeds are one of the most important factors affecting crop yields. Chemical control is the most widely used method of weed management. Efforts are being made to reduce the use of chemical herbicides because of the environmental impact and economic costs. Reducing the use of herbicides is one of the objectives of the EU's ‘Farm to Fork’ strategy. Sustainable farming practices, such as precision farming, contribute to this objective. Precision farming aims to reduce the use of pesticides and water. Reducing the amount of water used for spraying also makes spraying more efficient. This master’s thesis aimed to investigate the effect of the amount of water used for herbicide spraying on herbicide efficacy, possible phytotoxic symptoms in barley, and the quantity and quality of barley yield. The data were collected during the growing season of 2024 from a field trial at Lantmännen Agro's experimental farm in Hauho. The study had six experimental treatments: three herbicide formulations (Basagran SG, Tooler and Farm Trio) and two different water volumes (75 l/ha and 300 l/ha). The active ingredients were bentazone, MCPA, dichlorprop-P, mecoprop-P and tritosulfuron. Botanical analysis of the test plots was carried out before and after the herbicide treatments. For the botanical analysis, all aboveground vegetation was collected from 0.25 m2 of the test plots and the plant was identified. Barley and weed density, biomass and dry matter content were determined. Phytotoxic symptoms of barley were assessed visually. After harvesting, the barley yield and its quality characteristics were analysed. The results showed that the amount of water did not significantly affect herbicide efficacy, barley phytotoxic symptoms, barley yield or quality. Weeds were low and variable in the experimental plots at the time of treatment, resulting in differences in weed abundance, biomass and dry matter content between experimental plots after herbicide treatments, but these were insignificant. No persistent phytotoxic symptoms were observed in barley. The barley yield was above the average Finnish barley yield recorded for 2024 and of moderate quality. The study concludes that it might be possible to control weeds with the herbicide formulations tested, even with less water, without reducing herbicide efficacy or barley productivity.