Ash fertilization stakeholders´ perceptions of their external environment in Finland

Euroopan Unioni on kannustanut jäsenvaltioitaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöön, mikä on korostanut biomassan hyödyntämisen merkitystä. Biomassan energiakäytön seurauksena syntyy merkittäviä määriä erilaista tuhkaa kuten puutuhkaa, jolle on pyritty löytämään sopivia käyttökohteita, kuten metsälannoitus. Koska puutuhkan lannoitusvaikutuksia on tutkittu huomattavan paljon, olisi tärkeää tutkia puutuhkaa liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Keskittymällä tuhkalannoitetoimijoihin ja heidän ulkoiseen toimintaympäristöönsä voimme paremmin ymmärtää puutuhkan nykyistä käyttöä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia puutuhkalannoitemarkkinoita Suomessa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten tuhkalannoitemarkkinatoimijat näkevät ulkoisen toimintaympäristönsä? 2) Mitä esteitä tuhkalannoitteiden käytölle on? 3) Miten puutuhkankierrättäminen koetaan vaikuttavan toimijoiden ulkoiseen toimintaympäristöön? 4) Mitä ulkoisentoimintaympäristön tutkimuskäytäntöjä tuhkalannoitetoimijat hyödyntävät? Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto koostui 18 haastattelusta 15 toimijaorganisaatiossa. Lähestymispata aineistoon oli abduktiivinen ja se analysoitiin teemoittain. Tuhkalannoitemarkkinatoimijat pitivät ulkoista toimintaympäristöään monimutkaisena, mutta kehittyvänä. Jäteverolla on ollut suuri vaikutus tuhkalannoitemarkkinoiden toimintaan, sillä se on synnyttänyt eri liiketoimintamalleja. Tämä on puolestaan synnyttänyt epätavallisen toimintaperiaatteen markkinoilla. Harvan yrityksen pääliiketoiminta perustuu metsälannoitukseen, sillä useimmat yritykset korostavat puutuhkan hyötykäyttöä eri käyttömuodoissa. Korkeita logistisia kustannuksia pidettiin merkittävimpinä esteinä tuhkalannoitemarkkinoilla. Keskeisimmät esteet liittynevät myös liiketoimintamallien kannattavuuteen sekä tuhkan kilpailukykyyn, mikä on rajoittanut tuhkalannoitemarkkinoiden kehittymistä. Markkinaesteinä pidettiin lisäksi tuhkalannoituksen lannoitukseen soveltuvien tuhkien vähäisiä määriä, yksityisten metsänomistajien vähäistä tietotasoa tuhkalannoitteista sekä kykenemättömyyttä markkinoida tuhkalannoitteita. Tuhkalannoitemarkkinoiden kasvua rajoittaa ilmeisesti myös markkinoille tulon este. Se on syntynyt edellä mainittujen ongelmien lisäksi siitä käsityksestä, että markkinoilla toimiminen vaatii huomattavan määrän tietoa. Tuhkan kierrättämiseen suhtauduttiin myönteisesti. Koko käsite ymmärrettiin kuitenkin eri tavoin: Osa toimijoista yhdisti sen ravinteiden kierrättämiseen. Toiset taas katsoivat, että kierrättäminen on tuhkan hyödyntämistä kaikissa eri käyttömuodoissa. Niitä ovat mm. maan- ja tienrakennus. Tuhkan kierrättämisen implementointia markkinoille pidettiin kiistanalaisena, sillä se muuttaisi tuhkalannoitemarkkinoiden rakennetta ja toimintamalleja. Energiapolitiikan ja lainsäädännön nähtiin vaikuttavan erityisesti tuhkan kierrättämisen implementoimiseen. Tutkijoiden tulisi tarkemmin määritellä tuhkan kierrättämisen periaatteet energiantuotannon ja metsänhoidon näkökulmasta. Toimijoiden enemmistö ei lainkaan analysoinut ulkoista toimintaympäristöään. Neljä toimijaa sitä vastoin eritteli sitä, joskin tämä näkemys on tulkinnallinen. Toimijat luokiteltiin ulkoisen toimintaympäristön skannaustyyppeihin sen mukaan, miten he arvioivat toimintaympäristönsä analysoitavuuden, oman aktiivisuutensa toimijana sekä organisaationsa tietotarpeet, tiedon etsintämenetelmät ja tiedon käytön. He näkivät toimintaympäristönsä monimutkaisena ja hitaasti kehittyvänä. Toimijoilla oli kaksi pääasiallista tapaa toimia ulkoisessa toimintaympäristössään. Tuhkalannoitteet nähtiin tällöin joko liiketoimintana tai hyötykäyttönä. Tuhkalannoitteiden hyötykäyttö on tällä haavaa vallitsevampi käytäntö, sillä jätevero sekä liiketoimintamallien huono kannattavuus ovat johtaneet siihen. Tuhkalannoitemarkkinat ovat edelleenkin vasta hahmottumassa, ja hyötykäyttönäkökulma kilpailee liiketoimintanäkökulman kanssa. Tuhkan kierrättäminen voisi yhdistää nämä kaksi lähestymistapaa toisiinsa. Samalla kuitenkin tarvitaan lisää tuhkalannoitemarkkinoita sekä sen toimijoita koskevaa tutkimusta.

The European Union has emphasized the usage of bioenergy by increasing the share of renewable energy in total energy consumption in its member states. The more biomass is utilized in energy production, the more biomass ashes are produced. Different ashes such as wood ash have been studied ecologically a lot, but more business and market research should be conducted on wood ash. The purpose of this study is to describe, analyze and interpret ash fertilization stakeholders´ perceptions of their external environment. The research questions are the following: 1) How do the ash fertilization stakeholders perceive their external environment? 2) What barriers hinder wood ash fertilization? 3) How is wood ash recycling perceived to influence the stakeholders´ external environment? 4) What kind of Environmental Scanning practices do the stakeholders have? This study is a qualitative study which employs the guided/focused interview method. The data consists of 18 interviews conducted in 15 organizations. The approach to the data is abductive. The data is processed, described and analyzed thematically. The ash fertilization stakeholders consider their environment complex and not fully developed. The waste tax act has influenced the structure of the market and worked as a major push-force. It has created various business models in the external environment, which have made some stakeholders adopt an unorthodox code of conduct within the external environment. Few fertilization-based companies operate on ash fertilization. Instead, most of the stakeholders emphasize wood ash utilization. The logistical challenges including the high transport and spreading costs were considered the most influential barrier hindering ash fertilization usage. However, the creation of economically sustainable business models and the incapability to create value to the customer hinder the development of the market, which weakens the competitiveness of ash fertilizers. Other barriers identified were the lack of suitable ashes for fertilization, the insufficient knowledge level of the buyers as well as poor marketing communications. There seems to be an entry barrier to the ash fertilization market, which consists of the low profitability of the ash fertilization business and the high knowledge requirements. Ash recycling was perceived positively by the stakeholders although their knowledge of the concept varied significantly. They connected ash recycling with either nutrient flows or ash utilization as a raw-material for various end-uses. The implementation of ash recycling was regarded as questionable since the stakeholders were uncertain about its effects on the external environment. They considered ash recycling to be influenced by the development of energy policies and legislation both in Finland and in the EU, which they found unpredictable. The stakeholders had difficulty defining ash recycling as a process and perceiving whether it is more connected with forest or energy industries. The majority of the stakeholders did not conduct Environmental Scanning (ES). Only four stakeholders conducted ES, although this perception is interpretive. The stakeholders were categorized in ES modes according to their perceptions of external environmental intrusiveness, analyzability as well as information needs, information seeking and information use. The degree of complexity of the external environment was found high and the rate of change was considered low. Altogether, there are two stakeholder groups operating in the external environment: 1) the market-oriented stakeholders and 2) the utilization/waste oriented stakeholders. The utilization view is currently more dominant, due to the developments in the ash fertilization market. The external environment is still under the stage of development, and there is possible future rivalry between the two views. Ash recycling could be a viable option combining wood ash utilization with business. More market-oriented stakeholders are needed in the ash fertilization market.