Taajamakeitaita hulevesimaksulla : Viikin taajamakosteikoiden tuottamien ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen

Tiivistelmä/Referat – Abstract Urbanisaatio eli kaupungistuminen on Suomessa lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Lisäasuntojen tarpeen takia on joko tiivistettävä nykyisiä asuinalueita tai käytettävä olemassa olevia viheralueita uudisrakentamiseen. Tiivis rakentaminen vähentää vettä läpäiseviä maa-alueita, minkä seurauksena sadevesien pintavalunta, eli hulevesi kasvaa. Kosteikkoja on yhä enemmän alettu hyödyntämään taajama-alueiden hulevesien käsittelyssä, koska ne ovat luonnonmukaisia hulevesiä suodattavia järjestelmiä. Kosteikkojen ja purojen hyötyjen mittaamiseen on tärkeätä tunnistaa ja mitata niiden tuottamat ekosysteemipalvelut ja niistä koituvat hyödyt. Taloudellisilla arvottamismenetelmillä vesistöjen ja kosteikkojen hyötyjä voidaan arvioida perustuen joko markkinoilta saatavaan informaation tai tutkimusta varten luodun kuvitteellisen markkinatilanteen avulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Helsingin Viikissä asuinalueen valuma-alueelle perustettujen ja mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavien taajamakosteikoiden ekosysteemipalveluiden arvoa. Mittaaminen tehtiin ilmaistujen preferenssien menetelmällä, jossa kyselyllä selvitettiin asukkaille koituva hyöty kosteikkojen ekosysteemipalveluista. Arvottamiseen käytettiin valintakoemenetelmää ja maksuvälineenä arvottamisskenaariossa käytettiin hulevesimaksua. Tässä tutkielmassa keskityttiin Viikin kosteikkoihin, jotka sijaitsevat Viikin puroalueilla ja Vanhankaupunginlahden pohjoisrannikoilla. Kyselyyn poimittiin vuonna 2016 satunnaisotannalla Viikin lähialueelta 1000 asukasta. Otokseen kohdistettiin 19-79 vuotiaisiin henkilöihin siten, että Viikin postinumeroalueen asukkaista kyselyn sai 21,6%, Myllypuron 24,4 % ja suurimpana Kontula-Vesala 54,0% koko otospopulaatiosta. Vastauksia kyselyyn saatiin kerättyä 244 kappaletta. Maksuhalukkuutta kosteikkojen ekosysteemipalveluista lisäsivät eniten huleveden puhdistus, virkistyspalvelut ja monimuotoisuus. Kosteikkotiedottamisella ei ollut merkittävää vaikutusta tehtyihin valintoihin. Etäisyydellä näyttäisi olevan negatiivinen maksuhalukkuuteen. Vastaajilta saatiin paljon kosteikkojen ekosysteemipalveluita koskevaa tietoa ja mielipiteitä yleisesti taajamakosteikoista. Kosteikkoihin liittyvä Keidas-hanke on tarjonnut tietoa asukkaille ja onnistui osallistamaan väestöä ympäristönhoitoon. Kyselyn kautta välittynyt palaute oli pääosin positiivista. Uusien kosteikkohankkeiden ekosysteemipalvelut toisivat tulosten perusteella asukkaille lisää hyvinvointia.

In the last few decades urbanisation has increased in Finland. Due to need for additional housing, it is necessary to compact current residential areas or develop existing green spaces into residential areas. Compact residential areas reduce water-permeable land cover and therefore increase stormwater runoff. Wetlands are increasingly being used for urban stormwater treatment as they are natural stormwater filtration systems. To assess utility of wetlands and streams it is important to identify their ecosystem services and ensuing benefits. Economic valuation methods can be applied to the valuation of small-water bodies and wetlands using either actual market information or a hypothetical market context created in a survey questionnaire. The aim of the research is to estimate the value of current and future ecosystem services provided by streams and wetlands in the drainage basin of Viikki residential area in Helsinki. The stated preferences survey was implemented to elicit resident’s benefits from wetland ecosystem services. The payment vehicle in a choice experiment was a yearly stormwater fee. This research focused on the wetlands and streams located in Viikki and the northern region of Vanhankaupunginlahti bay. Survey invitation was sent in 2016 to 1000 randomly selected residents in Viikki and nearby areas. The sample targeted the residents aged 19-79, and the shares of postal code areas were Viikki 21,6%, Myllypuro 24,4 % and Kontula-Vesala 54 % as the largest. The survey was responded partially or completely by 244 respondents. The willingness to pay for wetland ecosystem services was the highest for stormwater treatment, followed by recreational services and biodiversity. The information on wetlands did not affect the choices. Distance to wetlands and streams had negative effect on choice situations. A wealth of information and opinions were obtained from respondents about wetland ecosystem services and wetlands. Urban Oases-project have succeeded in providing wetland information to residents and in involving residents in environmental management. The feedback from the survey was essentially positive. Based on analysis, new urban wetlands projects would increase residential welfare.