Metsäpolitiikan ohjauskeinojen arviointikehikko : tapauskohteena Suomi | Evaluation of Forest Policy Instruments : Case Finland

Sustainable forestry has been the primary principle of Finnish forest policy for decades. However the concept has extended to areas of ecological and socio-cultural sustainability alongside with the more usual economic sustainability. Goals for the use of forests have multiplied and made an impact on forest legislation and policy programmes. Timber production remains as the main objective of forest policy but other objectives, such as carbon sequestration and preservation of forest biodiversity, have also reached the policy agenda. The co-production of material and immaterial goods in forests is not straightforward and the conflicts can prevent a consistent implementation of sustainable forestry. The purpose of the study is to develop a comprehensive evaluation matrix (or table) in order to determine the logic and structure of forest policy instruments. The matrix comprises the evaluation of goals, motivation, effects and effectiveness of instruments. Theories considering process and impact evaluations are used in the analysis. Furthermore, the table is tested in practice by examining the following three policy instruments: 10§ of the Forest Act, public funding for tending of young stands and public forest planning. Content analysis was used in examining the data set of policy documents. The evaluation matrix enables a systematic assessment of policy instruments. It provides information on the consistency of the aim and effects of the instrument. Certain points in the table were sometimes difficult to fill in, but the reason can be in the structure of the instrument that public documents provide rather than in the structure of the matrix. In general, more detailed information on policy goals and motivation of the instruments would make public forest policy more transparent. In addition, the use of indicators that measure effectiveness should be further increased for easier evaluation of policy effectiveness.

Suomen metsäpolitiikassa on jo pitkään toteutettu kestävän metsätalouden periaatteita. Kestävyyden käsite on kuitenkin kokenut muodonmuutoksen ja laajentunut kattamaan puuntuotannon lisäksi taloudellisen, ekologisen ja sosiaalis-kulttuurisen kestävyyden käsitteet. Tämä metsien käytölle asetettujen tavoitteiden monipuolistuminen on vaikuttanut uusimpien metsäohjelmien sekä lainsäädännön sisältöön. Puuntuotannolliset tavoitteet ovat säilyneet toistaiseksi ensisijaisina, mutta rinnalle on otettu myös metsän eri käyttömuotojen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan edistäminen. Metsän aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuottamiseen liittyy kuitenkin ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhdenmukaisen metsäpolitiikan toteuttamista. Aiemmissa metsäohjelmien arvioinneissa on myös kiinnitetty huomiota tavoitteenasetteluun liittyviin puutteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on politiikan arvioinnin teoriaa soveltaen kehittää kokonaisvaltainen arviointikehikko metsäpoliittisille ohjauskeinoille. Tarkoituksena on luoda työkalu ohjauskeinon tavoitteiden, perustelujen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kehikossa hyödynnetään lähinnä prosessi- ja vaikutusarvioinnin näkökulmia. Kehitettävää arviointikehikkoa testataan tarkastelemalla kolmea eri ohjauskeinoa, jotka ovat metsälain 10§ luonnon monimuotoisuudesta ja erityisen tärkeistä elinympäristöistä, nuoren metsän hoidon rahoitustuki sekä julkinen metsäsuunnittelu. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi, jota käytetään politiikka-asiakirjojen tarkastelussa. Arviointimatriisi mahdollistaa ohjauskeinojen systemaattisen arvioinnin ja antaa tietoa ohjauksen johdonmukaisuudesta. Osa kehikon kohdista oli vaikea täyttää, mutta tämä voi kertoa lähinnä ohjauskeinoja käsittelevien politiikka-asiakirjojen sisältöpuutteista. Yleisesti ottaen ohjauskeinon tavoitteiden ja perusteluiden esittämiseen tulisi panostaa enemmän, jotta metsäpolitiikka olisi läpinäkyvämpää ja selkeästi perusteltua. Vaikuttavuusmittareiden käyttöä tulisi myös laajentaa edelleen, koska ne helpottavat ohjauksen arviointia.