Food in Green Transition : Exploring Future Pathways for Environmentally Sustainable Food Production | Ruoka vihreässä siirtymässä : Ympäristön kannalta kestävän elintarviketuotannon tulevaisuuden polkujen tutkiminen

Humanity is battling with a global climate crisis, with the industrialized food system being one of the key contributors. While the growing demand for food needs to be met, the industrialized food system appears to be threatening the planet's resources and overshooting its carrying capacity. Therefore, to minimize the effects of climate change, the food production landscape needs to fundamentally change. In recent years, concepts such as green transition have gained significant attention as a discourse and a set of policy proposals and actions to resolve the current global ecological crisis. The central idea of the green transition is to come up with policies, laws, and practices that would readjust societal actors’ choices which would then help to reduce emissions through technological innovations. However, mere focus on technological fixes to solve global challenges has faced criticism. This begs the question on efficient alternatives to alleviate the negative effects of industrial agriculture, ensuring sufficient food provision and sustainable resource management. This study explores future pathways for environmentally sustainable food production as part of the green transition. To do so, this thesis utilized a qualitative research method in the form of multiple-case study approach, conducting six semi-structured interviews exploring different views on food production. The interviews cover perspectives from businesses in the plant-based dairy sector, agroecological symbiosis (AES), and food self-provisioning. It is noteworthy that the goal of this thesis is not to rank the possible pathways from better to worse. Rather, the aim is to understand and clarify the reasons behind the current circumstances in food production and what the participants view as possible actions towards a more sustainable future for food. In other words, the aim is to empirically explore what sustainable food production looks like from each perspective, how technology is perceived in these pathways, what the barriers to change are, and how the participants would move forward. Albeit with some differences, it was possible to identify that all participants agree that the most important factors driving the change towards more sustainable food production are increased level of awareness of alternative food production methods, and action from the governmental level. Other commonly shared views were that the current economic system and social structures significantly limit the adoption of alternative food production methods. Therefore, the participants call for new laws and radical restructuring of the society to transform towards more sustainable food production methods.

Ihmiskunta kamppailee maailmanlaajuisen ilmastokriisin kanssa, ja teollistunut ruokajärjestelmä on yksi sen keskeisistä aiheuttajista. Vaikka ruoan kasvavaan kysyntään on vastattava, teollistunut ruokajärjestelmä näyttää uhkaavan maapallon resursseja ja ylittävän sen kantokyvyn. Ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimiseksi elintarviketuotannon on muutettava perusteellisesti. Vihreän siirtymän kaltaiset käsitteet ovat viime vuosina saaneet paljon huomiota diskurssina sekä joukkona poliittisia ehdotuksia ja -toimia vallitsevan maailmanlaajuisen ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Vihreän siirtymän keskeisenä ajatuksena on kehittää toimintatapoja, lakeja ja käytäntöjä, jotka sopeuttaisivat yhteiskunnallisten toimijoiden valintoja, jotka puolestaan auttaisivat vähentämään päästöjä teknologisten innovaatioiden avulla. Pelkkä teknologisiin ratkaisuihin keskittyminen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä. Tämä herättää kysymyksen tehokkaista vaihtoehdoista, joilla voidaan lieventää teollisen maatalouden kielteisten vaikutuksia, varmistaa riittävä elintarvikkeiden tarjonta ja luonnonvarojen kestävän hallinta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristön kannalta kestävän elintarviketuotannon mahdollisia tulevaisuuden polkuja osana vihreää siirtymää. Tätä varten tutkielmassa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää monitapaustutkimuksen muodossa, ja siinä tehtiin kuusi puolistrukturoitua haastattelua, joissa tutkittiin erilaisia näkemyksiä ruoantuotantoon. Haastattelut kattavat näkökulmia kasvipohjaisen meijerialan yrityksistä, agroekologisesta symbioosista (AES) ja ruoan omavaraisuudesta. On huomattava, että tämän tutkielman tavoitteena ei ole asettaa mahdollisia polkuja paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on pikemminkin ymmärtää ja selventää syitä nykyisten ruoantuotannon olosuhteiden taustalla ja sitä, mitä osallistujat pitävät mahdollisina toimina kohti kestävämpää ruoantuotannon tulevaisuutta. Toisin sanoen tavoitteena on tutkia empiirisesti, miltä kestävä ruoantuotanto näyttää kunkin näkökulmasta, miten teknologia nähdään näissä poluissa, mitkä ovat muutoksen esteet ja miten haastateltavat siirtyisivät eteenpäin. Vaikka eroja oli jonkin verran, oli mahdollista tunnistaa, että kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tärkeimmät tekijät kohti kestävämpää ruoantuotantoa ovat tietoisuuden lisääntyminen vaihtoehtoisista ruoantuotantomenetelmistä sekä hallitustason toimet. Muita yleisesti jaettuja näkemyksiä olivat, että nykyinen talousjärjestelmä ja sosiaaliset rakenteet rajoittavat merkittävästi vaihtoehtoisten ruoantuotantomenetelmien käyttöönottoa. Tämän vuoksi osallistujat vaativat uusia lakeja ja yhteiskunnan radikaalia uudelleenjärjestelyä, jotta siirtymä kohti kestävämpiä ruoantuotantomenetelmiä on mahdollista.