Tekonurmikenttien haitalliset aineet ja ekologiset vaikutukset : TERMINATE-hankkeen loppuraportti

2. uudistettu painos (ISBN 978-952-11-5820-9) on julkaistu 13.1.2026 ja korvaa aiemman painoksen (ISBN 978-952-11-5730-1).

Tekonurmikenttien asentaminen ja käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana nopeasti, parantaen suomalaisten liikuntamahdollisuuksia. Tekonurmi pidentää Suomessa pelikautta niin keväällä kuin syksyllä, koska se on oikeaa nurmea kestävämpää ja tasalaatuisempaa eri vuodenaikoina. Tekonurmea ei tarvitse leikata eikä lannoittaa, mikä voi vähentää kunnossapidon kustannusten lisäksi esimerkiksi ravinnepäästöjä ympäristöön. Tekonurmet ovat parantaneet myös leikkialueiden käyttöturvallisuutta. Kaikista eduistaan huolimatta tekonurmien käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Viime aikoina ne ovat nousseet julkiseen keskusteluun erityisesti niiden sisältämien synteettisten täyteaineiden aiheuttaman ympäristökuormituksen vuoksi. Vuonna 2023 hyväksyttiin EU:n REACH-asetuksen mikromuovirajoitus, jonka mukaan tekonurmikentillä käytetyn kumirouheen markkinoille saattaminen on kielletty vuodesta 2031 alkaen. Koska lukuisia kenttiä joudutaan uusimaan lähivuosina, on tarpeen pohtia tekonurmen ja kumirouheen kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Kierrätyksen haasteena ovat paitsi kentillä käytetty monimuovimateriaali myös mahdolliset muovin lisäaineet, jotka saattavat vaikuttaa kierrätyk-seen. Tässä raportoitavassa hankkeessa selvitettiin tekonurmien sisältämiä orgaanisia ja epäorgaanisia haitallisia aineita. Yhdisteiden valinnassa painottuivat mm. lainsäädännölliset velvoitteet tuotteiden ja jätehuollon osalta. Tutkituista materiaaleista havaittiin useita tarkasteltavia yhdisteitä, pitoisuuksien vaihdellessa eri tutkimuskohteiden välillä. Pysyvien orgaanisten yhdisteiden esiintyminen ei kuitenkaan näyttäisi tämän selvityksen tulosten perusteella muodostavan estettä näiden tekonurmimateriaalien kierrätykselle. On kuitenkin huomioitava, että joidenkin yhdisteiden, kuten tiettyjen metallien, PAH-yhdisteiden ja UV-suoja-aineiden, pitoisuudet olivat silti huomattavan korkeita. Näin ollen tekonurmimateriaalien sisältämien haitallisten aineiden selvityksiä tulisi jatkaa ja samalla keskittyä myös uusien korvaavien täyteaineiden ympäristö- ja terveysvaikutusten selvittämiseen.

Harmful substances in artificial turfs and ecological impacts The use of artificial turfs has increased rapidly in recent decades. The installation and use of artificial turf has improved sports opportunities, which is based, among other things, on its durability and uniformity in different seasons. Artificial turf extends the playing season in Finland in both spring and autumn. Artificial turfs do not need to be mowed or fertilized, which can reduce maintenance costs or, for example, nutrient emissions. Artificial turfs have also improved, for example, the safety of children’s playgrounds. Despite its advantages, the use of artificial turfs is not entirely problem-free. Recently, concerns have risen, along with other things, due to the environmental load caused by the synthetic fillers artificial turfs contain. In 2023, the EU REACH -regulation on microplastics was approved, according to which placing on the market of rubber crumb used on artificial turf fields will be prohibited from 2031 onwards. Consequently, numerous artificial turf fields must be replaced in the upcoming years and the possibilities for their recycling and reuse will have to be considered. In addition to their multi-material properties which is challenging in terms of mechanical recycling especially, various additives may have been used in these materials that may affect their recycling possibilities. This project concentrated on the specific harmful substances potentially present in artificial turf materials. Both organic and inorganic compounds were selected. The selection of compounds was based on, among other things, legal obligations regarding both products and waste management. Several studied compounds were detected in these materials, concentrations varying between the different study sites. However, the occurrence of persistent organic compounds in these artificial turf materials does not appear to constitute an obstacle to the recycling processes based on the results of this study. However, it should be noted that the concentrations of some studied compounds, such as certain metals, PAHs and UV protectors, were still significantly high. Therefore, more research on harmful substances in artificial turf materials should be continued and at the same time focus should be in the environmental and health impacts of new substituting fillers.

Skadliga ämnen i konstgräsplaner och ekologiska effekter Användningen av konstgräsplaner har ökat snabbt under de senaste decennierna, vilket har förbättrat finländarnas motionsmöjligheter. Konstgräs förlänger spelsäsongen i Finland både vår och höst, utifrån dess hållbarhet och enhetlighet under olika årstider. Konstgräs behöver inte klippas eller gödslas, vilket kan minska underhållskostnaderna eller t.ex. näringsutsläpp. Konstgräs har också förbättrats t.ex. säkerhet vid användning av lekplatser. Trots alla dess fördelar är användningen av konstgräs inte helt problemfri. På senare tid har de kommit upp i offentlig debatt, särskilt på grund av miljöpåverkan från de syntetiska fyllnadsmaterialen de innehåller. 2023 godkändes EU:s REACH-förordning om mikroplaster, som förbjuder försäljning av plastgranulat för konstgräsplaner från 2031. Eftersom många fält kommer att behöva förnyas under de närmaste åren är det nödvändigt att överväga möjligheterna att återvinna och återanvända konstgräs och plastgranulat. Förutom multiplastmaterialet, som är en utmaning vad gäller återvinning, kan olika tillsatser ha använts i fälten, vilket kan påverka deras återvinning. Detta projekt undersökte möjliga skadliga ämnen som finns i konstgräs. Både organiska och oorganiska föreningar valdes ut. Vid valet av sambanden lades vikt vid bl.a. lagstiftande skyldigheter avseende produkter och avfallshantering. Flera föreningar påvisades i de studerade materialen, med koncentrationer som varierade mellan olika forskningsplatser. Men baserat på resultaten av denna studie verkar närvaron av beständiga organiska föreningar inte vara ett hinder för återvinning av dessa konstgräsmaterial. Det bör dock noteras att koncentrationerna av vissa föreningar, såsom vissa metaller, PAH och UV-skydd, fortfarande var signifikant höga. Därför bör forskningen av skadliga ämnen i konstgräsmaterial fortsätta och samtidigt bör fokus läggas på att undersöka miljö- och hälsoeffekterna av nya ersättningsfyllmedel.