Alueelliset hiilineutraaliustavoitteet – mahdollisuudet ja riskit : C-NEUT-hankkeen tutkimustulosten yhteenveto

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia. Suomen kansallisen ilmastotyön perusta on ilmastolaki. Vuonna 2022 uudistettuun ilmastolakiin (423/2022) kirjattiin ensimmäistä kertaa Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielulle ei ole kuitenkaan asetettu ilmastolaissa selkeää tavoitetta. Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta metsien hiilinielulle on oletettu keskeinen rooli. Viimeisimmän kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tiedon pohjalta metsämaa oli kuitenkin päästölähde (1.1 MtCO2e) vuonna 2023, korostaen uuden tiedon ja toimenpiteiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tässä raportissa kuvataan vuosina 2022–2024 toteutetun C-NEUT-hankkeen (Hiilineutraaliuden spatiaalisesti tarkka yhdennetty arviointi boreaalisessa maisemassa ja alueilla) keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset. Tutkimushankkeelle myönnettiin Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta Suomen Akatemian kautta ja sen toteutti Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen muodostama laaja-alainen konsortio. Hankkeessa selvitettiin laajasti ilmastonmuutoksen, ihmistoiminnan ja maankäytön vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästöihin ja nieluihin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tutkimuksen mittausaineisto kerättiin huippuluokan tutkimusalueilta. Hankkeessa tehtyjen mittausten perusteella metsien käsittelytavat vaikuttavat merkittävästi niiden kykyyn toimia hiilinieluina. Vanhojen metsien mittaustulosten perusteella ne sitovat hiiltä puustoon, lahopuuhun ja maaperään vielä pitkään talousmetsän kiertoajan jälkeen. Hankkeessa tutkittiin boreaalisten metsien kasvua ja hiilensidontaa myös malleilla, joissa arvioitiin ensi kertaa myös metsäpalojen ja hyönteistuhojen aiheuttamia riskejä. Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä tulevaisuudessa, mikä lisää metsän hiilivarastojen ja hiilensidonnan arvioiden epävarmuutta. Hankkeessa kehitettiin myös uusia kaukokartoitusmenetelmiä metsän rakennepiirteiden ja metsäluonnon moni-muotoisuuden kartoittamiseen. Hankkeen tuottamat maakuntakohtaiset hiilitasearviot osoittavat, että hiilinielujen ylläpitäminen ja valtakunnallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyistä pienempiä hakkuita. Tulosten perusteella suojelualuesuunnittelussa voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä, kun suojeltavat alueet valitaan sekä luonto- että hiiliarvojen kannalta viisaasti. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää metsätalouden, maankäytön ja energiaratkaisujen vaikutusarvioinneissa ja kestävyystarkasteluissa, sekä alueellisessa ilmastotyössä.

Regional carbon neutrality targets – opportunities and risks : Summary of research results of the C-NEUT project Climate change and biodiversity loss are strongly interlinked problems. Finland's national climate work is based on the Climate Change Act. The Climate Change Act (423/2022), revised in 2022, included for the first time Finland's goal of being carbon neutral by 2035. However, the Climate Change Act does not set a clear target for the land use sector's net sink. With the European Climate Law, the EU commits to be carbon neutral by 2050. In terms of achieving the national carbon neutrality target, the carbon sink of forests is assumed to play a key role. However, based on the latest national greenhouse gas inventory data, forest land was a source of emissions (1.1 MtCO2e) in 2023, highlighting the importance of new information and measures in climate change mitigation. This report describes the key findings, conclusions and recommendations of the C-NEUT (Evaluating integrated spatially explicit carbon-neutrality for boreal landscapes and regions) project carried out between 2022 and 2024. The research project was granted European Union Recovery Instrument funding through the Research Council of Finland, and it was implemented by a wide-ranging consortium consisting of the Finnish Environment Institute, the Finnish Meteorological Institute and the Universities of Helsinki and Eastern Finland. The project extensively investigated the impacts of climate change, human activity and land use on greenhouse gas emissions and sinks both regionally and nationally. The measurement data for the study was collected from top-class research areas. Based on the measurements made in the project, forest management methods have a significant impact on the ability of the forests to act as carbon sinks. Based on the measurement results of old-growth forests, they still bind carbon in trees, decaying wood and soil long after the rotation period of commercial forests. The project also studied the growth and carbon sequestration of boreal forests using models that also assessed for the first time the risks caused by forest fires and insect damage. Climate change increases the risk of forest fires and insect damage in the future, which increases the uncertainty regarding the estimates of forest carbon sequestration and stocks. The project also developed new remote sensing methods for mapping forest structural features and forest biodiversity. The region-specific carbon balance estimates produced by the project show that maintaining carbon sinks and achieving the national carbon neutrality target requires smaller harvest removals than at present. Based on the results, significant climate benefits can be achieved in protected area planning when protected areas are selected wisely in terms of both nature and carbon values. The results of the project can be utilised in impact assessments and sustainability assessments of forestry, land use and energy solutions, as well as in regional climate work.

Regionala mål för koldioxidneutralitet – möjligheter och risker : Sammanfattning av forskningsresultaten från C-NEUT-projektet Klimatförändringen och förlust av biologisk mångfald är starkt sammanlänkade problem. Finlands nationella klimatarbete grundar sig på klimatlagen. Klimatlagen (423/2022), som reviderades 2022, fastställde för första gången Finlands mål att vara koldioxidneutralt senast 2035. Klimatlagen ställer dock inte upp något tydligt mål för nettosänkan inom markanvändningssektorn. Enligt den europeiska klimatlagen förbinder sig EU att vara koldioxidneutralt senast 2050. Med tanke på uppnåendet av det nationella målet om klimatneutralitet antas skogarnas kolsänka ha en central roll. Enligt de senaste uppgifterna från den nationella inventeringen av växthusgaser var dock skogsmark en utsläppskälla (1.1 miljoner ton CO2e) under 2023, vilket understryker vikten av ny information och nya åtgärder för att begränsa klimatförändringen. Den här rapporten beskriver de viktigaste resultaten, slutsatserna och rekommendationerna från projektet C-NEUT (Evaluating integrated spatially explicit carbon-neutrality for boreal landscapes and regions) som genomfördes mellan 2022 och 2024. Forskningsprojektet beviljades finansiering från Europeiska unionens återhämtningsinstrument via Finlands Akademi och genomfördes av ett stort mångvetenskapligt konsortium bestående av Finlands miljöcentral, Meteorologiska institutet samt Helsingfors och Östra Finlands universitet. I projektet utreddes på ett omfattande sätt hur klimatförändringen, mänsklig verksamhet och markanvändningen påverkar utsläppen och sänkorna av växthusgaser både regionalt och nationellt. Mätdata för studien samlades in från forskningsområden i toppklass. Mätningar från projektet visar att skogsbruksmetoderna har en betydande inverkan på skogarnas förmåga att fungera som kolsänkor. Enligt mätresultaten från gammelskogar binder de fortfarande kol i träd, död ved och mark långt efter ekonomiskogarnas omloppstid. I projektet undersöktes också de boreala skogarnas tillväxt och kolbindning med hjälp av modeller som också för första gången bedömde riskerna för skogsbränder och insektsskador. Klimatförändringen ökar risken för skogsbränder och insektsskador i framtiden, vilket ökar osäkerheten i beräkningarna av kolbindning och -förråd. I projektet utvecklades också nya fjärranalysmetoder för att kartlägga skogstruktur och den biologiska mångfalden. Projektets beräkningar av regionala kolbalansen visar att det krävs mindre avverkningar än för närvarande för att upprätthålla kolsänkorna och uppnå det nationella målet om klimatneutralitet. Resultaten tyder också på att betydande klimatfördelar kan uppnås i planeringen av skyddsområden när skyddsområdena väljs på ett klokt sätt både med tanke på natur- och kolvärdena. Projektets resultat kan utnyttjas i konsekvensbedömningar och hållbarhetsanalyser av skogsbruks-, markanvändnings- och energilösningar samt i det regionala klimatarbetet.