The effect of claying upon the settling of the soil surface on cultivated Sphagnum bogs | Saveuksen vaikutus maan pinnan laskeutumiseen rahkasuoviljelyksellä

Английский. The present investigation concerns a Sphagnum bog area that has been under cultivation for 35 years. According to the results, the effect of the claying during this time has been the settling of the surface of the soil on an average 12.5 cm more than in unclayed bog.

финский. Esillä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin maanparannus saveusta käyttäen on aiheuttanut eroavuutta rahkasuon pinnan laskeutumisessa saveamattomaan suohon verrattuna. Tutkimus on suoritettu v. 1958 rahkasuon kalkitus- ja saveuskokeesta, jota on yksityiskohtaisesti koetuloksineen selostettu aikaisemmin (3). Tutkimuskohteena oli tällöin siis 35 vuotta aikaisemmin suoritetun saveuksen vaikutus. Maan pinnan korkeuseroja tutkittiin vaakituksella. 35 vuoden aikana on savetun suon pinta laskeutunut keskimäärin 12.5 cm enemmän kuin saveamattoman suon pinta. Tarkasteltaessa tulosta t-testiä käyttäen saadaan savetun ja saveamattoman kaistaleen korkeuserolle P-arvo, joka on pienempi kuin 0.001. Savetuksen vaikutus johtuu monista syistä. Ilmeisestikin on kysymyksessä saveuksen aiheuttamia eroavuuksia sekä turpeen tiivistymisessä että kulumisessa. Savi ominaispainoltaan huomattavasti suurempana kuin turve aiheuttaa suoranaisesti tiivistymistä siinä. Lisäksi savi kohottaa mm. muokkauskerroksen lämpötilaa kasvukauden aikana, mikä taas edistää mikrobitoimintaa. Tästä on seurauksena turpeen nopeampi maatuminen ja siten muutoksia sen fysikaalisissa ominaisuuksissa. Selostetussa kokeessa eroavuudet ovat silmin havaittavia. Tehostunut mikrobitoiminta johtanee samalla turveaineen nopeampaan kulumiseen.