A simple culture system for time-lapse video recording of bovine embryos | Yksinkertainen viljelymenetelmä naudan alkioiden aikaviivenauhoitusta varten

Английский. Continuous observation of embryonic growth can improve understanding of the early developmental events and allow us to use parametric statistical analyses with time as a parameter. A cinematographic study such as that reported here utilizes time-lapse video recording. Previously published methods for time-lapse video recording have involved building an incubator around a microscope, a process that is both expensive and laborious. Here we present a simplified method for time-lapse video recording of early bovine embryo development. The embryos were cultured during a 24-hour period in a standard pregassed tissue culture bottle, which was darkened and placed on the heating stage of an inverted microscope for recording through a red filter. The control embryos were cultured in a conventional CO2 incubator. After 10 replicates we could not find a statistically significant difference between the cell numbers of these two treatments (P=0.95), suggesting that the culture setup is appropriate for continuous observation of early cleavage of the cattle embryo.

финский. Aikaviivenauhoituksen avulla naudan alkionviljelyä voidaan seurata yhtäjaksoisesti optimiolosuhteissa, joissa lämpötila ja kaasukehä pysyvät vakioina ja alkiot eivät altistu valon lyhyille aallonpituuksille. Mikroskoopin ympärille on yleensä rakennettu pieni viljelykaappi, minkä takia menetelmä on ollut kallis ja työläs. Tässä kokeessa alkioita viljeltiin tavallisessa soluviljelypullossa, joka peitettiin mustalla teipillä pientä päällä olevaa ikkunaa lukuunottamatta. Pullon sisään luotiin kaasukehä siten, että pulloa pidettiin viljelykaapissa kaksi tuntia sekä ennen alkioiden pulloon siirtämistä että siirtämisen jälkeen. Pullo suljettiin tiukasti ja viljely aikaviivenauhoitettiin ikkunan päälle asetetun punaisen suodattimen läpi. Viljelypullo asetettiin käänteismikroskoopin alle lämpölevylle, jonka lämpötila oli esikokeissa säädetty siten, että viljelypisaran lämpötila oli 39°C. Kokeessa tehtiin 10 toistoa. Niissä verrattiin aikaviivenauhoitettujen ja samanaikaisesti viljelykaapissa kasvaneiden kontrollialkioiden solulukumääriä 24 tunnin viljelyn jälkeen. Tulokset analysoitiin T-testillä yhdistämällä toistojen aineistot neliöjuurimuunnoksen jälkeen, Aikaviivenauhoitettujen ja inkubaattorissa kasvaneiden alkioiden välillä ei ollut eroa 24 h viljelyn jälkeen (p=0.95), joten kehittämämme menetelmä soveltuu ilmeisesti hyvin naudan alkioiden varhaisvaiheiden seurantaan.