Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuusselvitys

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuusselvityksessä on koottu mahdollisimman kattava tietopohja uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä maakuntien luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ja luonnon kestävämmän hyödyntämisen edistämiseksi. Hankkeessa selvitettiin pohjalaismaakunnissa esiintyvien uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia sekä annettiin toimenpide-ehdotuksia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Koottujen aineistojen mukaan pohjalaismaakunnissa elää 13 äärimmäisen uhanalaista (CR), lähes 80 erittäin uhanalaista (EN), 160 vaarantunutta (VU) ja lähes 300 silmälläpidettävää (NT) lajia. Hankkeessa selvitettiin lajihavaintojen maakuntaosuuksien perusteella Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnalliset vastuulajit, joiden säilymisen kannalta pohjalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. Vastuulajeja nimettiin yhteensä 70 ja erityisesti näiden lajien esiintymien nykytilaa ja niihin kohdistuvia uhkia kuvataan raportissa. Hankkeessa selvitettiin myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla esiintyviä uhanalaisia luontotyyppejä ja koottiin eri organisaatioissa hajallaan olevia luontotyyppiaineistoja yhtenäisiksi paikkatietoaineistoiksi. Tarkastelujen perusteella pohjalaismaakunnissa esiintyy jopa yli 280 luontotyyppiä, joista noin 160 (57 %) on arvioitu uhanalaisiksi Etelä-Suomessa. Metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä ojitus ovat luontotyyppeihin merkittävimmin vaikuttaneita uhanalaistumisen syitä ja myös tulevaisuuden uhkatekijöitä pohjalaismaakunnissa. Metsien ja soiden käyttö on ollut intensiivistä jo satoja vuosia. Soilla kunnostusojitukset ja vanhojen ojitusten kuivattava vaikutus ovat edelleen merkittäviä uhkatekijöitä, vaikka uudisojitusten määrä on huomattavasti vähentynyt. Edellisten ohella merkittäviä uhkia uhanalaisille luontotyypeille ovat rakentaminen, vesien rehevöityminen sekä avoimien alueiden umpeenkasvu, jonka vaikutukset näkyvät muun muassa perinnebiotoopeilla ja rannoilla. Pohjalaismaakuntien vastuulajeissa korostuvat Itämeren rannikon, metsien sekä soiden lajit, esimerkkeinä itämerenhauru, lapasotka, lännenhyytelöjäkälä ja nummirahkasammal. Selvityksessä nousi esiin myös selviä vastuuluontotyyppejä, kuten maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät ja soiden kehityssarjat sekä matalien merialueiden näkinpartaispohjat. Hankkeessa tuotettiin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ekologisen tiedon pohjalta laadittuja toimenpide-ehdotuksia, jotka käsittelevät eri luontotyyppien ja lajien uhkien vähentämisen keinoja, hoidon ja ennallistamisen kohdentamista sekä luontotiedon parantamista. Hanke on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Kootut aineistot, tehdyt tarkastelut sekä ehdotukset tarvittavista jatkotoimenpiteistä ovat tärkeää taustatietoa pohjalaismaakuntien tulevalle monimuotoisuusohjelmalle.

State of the biodiversity in Ostrobothnia and South Ostrobothnia – a review In the biodiversity study of Ostrobothnia and South Ostrobothnia, a comprehensive knowledge base of threatened species and habitat types has been compiled to halt the deterioration of biodiversity in the region and to promote the more sustainable use of nature. The project investigated the current status of threatened species and habitat types in Ostrobothnia and South Ostrobothnia and the threats they face, and proposed measures to improve the status of threatened species and habitat types. According to the compiled data, there are 13 Critically Endangered (CR), nearly 80 Endangered (EN), 160 Vulnerable (VU), and almost 300 Near Threatened (NT) species in Ostrobothnia and South Ostrobothnia. In the project, the species of regional responsibility were defined for the Ostrobothnian provinces, a total of 70 species whose current status and threats to them are described in the report. For the conservation of these species, the occurrences in Ostrobothnia and South Ostrobothnia are particularly important. The project also investigated threatened habitat types in Ostrobothnia and South Ostrobothnia and compiled scattered habitat data from various organizations into unified spatial data sets. Based on the review, there are possibly over 280 habitat types in Ostrobothnia and South Ostrobothnia, of which about 160 (57%) have been assessed as threatened in Southern Finland. The most important reasons for the habitat types of the Ostrobothnian provinces being threatened are forestry and drainage. The use of forests and mires has been intensive for centuries. On mires, maintenance of the ditch network and the drying effect of old ditches still pose significant threats, even though the area of new ditch drainage has significantly decreased. In addition to the above, significant threats to threatened habitat types include construction, eutrophication of waters, and overgrowth of open areas, which affect seminatural grasslands and shores. Many of the species of regional responsibility of the Ostrobothnian provinces live in coastal habitats, forests and mires, such as brown algae Fucus radicans, the Greater Scaup, jelly lichen Collema nigrescens and peat moss Sphagnum molle. The survey also identified clear habitat types of regional responsibility, such as the natural forest and mire succession series of the land uplift coast, as well as charophyte beds in shallow marine areas. Ecological data was used to draw up proposed measures for reducing threats to the habitat types and species, targeting management and restoration efforts and improving and increasing the available knowledge and data on nature, all with the aim of improving the state of biodiversity in South Ostrobothnia and Ostrobothnia. The project was carried out in cooperation with the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of South Ostrobothnia, the Regional Council of Ostrobothnia, the Regional Council of South Ostrobothnia, and the Finnish Environment Institute (Syke). The compiled data, completed reviews and proposed measures for any necessary follow-up provide important background information for the future biodiversity programme of the Ostrobothnian provinces.

Utredning av den biologiska mångfalden i Österbotten och Södra Österbotten I utredningen av den biologiska mångfalden i Österbotten och Södra Österbotten har man samlat så heltäckande faktaunderlag som möjligt om hotade arter och naturtyper för att stoppa minskningen av regionens biologiska mångfald och främja en mer hållbar användning av naturen. I projektet utredde man nuläget och hoten mot de hotade arterna och naturtyperna i de österbottniska regionerna samt gav åtgärdsförslag för att förbättra de hotade arternas och naturtypernas status. Enligt det insamlade materialet förekommer 13 akut hotade (CR), nästan 80 starkt hotade (EN), 160 sårbara (VU) och nästan 300 nära hotade (NT) arter i Österbotten och Södra Österbotten. I projektet valdes regionala ansvarsarter för de österbottniska regionerna, totalt 70 arter. Rapporten beskriver ansvarsarternas nuvarande status och hot mot dem. Förekomsterna i Österbotten och Södra Österbotten är särskilt viktiga för bevarandet av dessa arter. I projektet utreddes också vilka hotade naturtyper som förekommer i Österbotten och Södra Österbotten genom att sammanställa naturtypsmaterial som förvaltats i olika organisationer till enhetliga geodatamaterial. Enligt granskningarna förekommer det möjligen över 280 naturtyper i de österbottniska regionerna, av vilka cirka 160 (57 %) har bedömts vara hotade i södra Finland. Olika åtgärder för att förnya och sköta skogarna samt dikning är de viktigaste orsakerna till att naturtyper i de österbottniska regionerna är hotade. Användningen av skogar och myrar har varit intensiv i århundraden. På myrarna är dikesrensning och den torkande effekten av gamla dikningar fortfarande betydande hotfaktorer, även om antalet nya utdikningar har minskat avsevärt. Andra betydande hot mot hotade naturtyper är byggande, övergödning av vatten och igenväxning av öppna områden, som påverkar bland annat vårdbiotoper och stränder. Många av de regionala ansvarsarterna lever i kusthabitat, skogar och myrar, till exempel smaltång, bergand, läderlappslav och hedvitmossa. Utredningen lyfte också fram tydliga ansvarsnaturtyper, såsom premiärsuccessionsskogar och torvmarkernas successionsserier på landhöjningskusten samt kransalgsbottnar i grunda havsområden. Projektet producerade förslag till åtgärder för att förbättra den biologiska mångfalden i Österbotten och Södra Österbotten baserat på ekologisk information. Dessa förslag behandlar metoder för att minska hoten mot olika naturtyper och arter, rikta skötsel och restaurering samt förbättra naturinformationen. Projektet genomfördes i samarbete med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, Österbottens förbund, Södra Österbottens förbund och Finlands miljöcentral (Syke). Det insamlade materialet, granskningarna och förslagen till fortsatta åtgärder är viktig bakgrundsinformation för det kommande biodiversitetsprogrammet i de österbottniska regionerna.