On the ability of calves to digest hay | Vasikoitten kyvystä sulattaa heiniä

英语. Three experiments have been carried out with altogether 16 Ayrshire calves in order to determine the digestibility of timothy hay cured at the early flowering stage and containing some red clover. The ages of the calves varied from 2 ½ to 9 months. Hay was given either totally or almost ad lib. Lignin was used as tracer. In experiment 1 the ages of the six experimental calves varied from 3 to 9 months. The calves aged 5—9 months digested hay equally efficiently when com-pared with each other. The youngest calf aged 3 months digested hay less efficiently (Table 1). In Experiment 2 the ages of the six experimental calves varied from 10 to 22 weeks. In the trial two control cows were also included. The calves aged 10—12 weeks digested hay less efficiently and the calves aged 4—5 months almost as efficiently as the control cows (Table 2). The ability of calves of the same age to digest hay was quite variable. Experiment 3 was carried out with four 7 months old calves. At the end of the trial the calves were slaughtered and the contents of the different parts of the digestive tract were weighed and sampled. On the ground of the analyses of the hay, the contents of the abomasum and the faeces, the digestibilities of N-free organic matter and N-free non-lignin organic matter in the proventriculi and in the whole digestive tract were esimated. The share of the proventriculi in the total digestibility of the said substances was 82—88 per cent (Table 3). The contents of the reticulo-rumen of the calves in Experiment 3 as well as those of younger calves aged 3 ½—4 months were weighed in connection with the slaughtering. The quantity of the contents in calves of 7 months was 30—40 kg and that in calves aged 3 ½—4 months 12—15 kg.

芬兰. Viikin koetilalla on suoritettu kolme koetta aikaisessa kukintavaiheessa korjatun ja hieman apilaa sisältävän timoteiheinän sulavuuden selvittämiseksi vasikoilla. Kokeissa oli kaiken kaikkiaan 16 Ayrshire- vasikkaa, joiden ikä vaihteli 2 ½ – 9 kuukauteen. Heiniä annettiin joko täysin tai melkein vapaasti. Ligniiniä on pidetty johtoaineena. 1. Kokeessa 1 oli kuusi 3–9 kuukauden ikäistä vasikkaa. Näistä 5–9 kuukauden ikäiset sulattivat heiniä keskenään verrattuina suunnilleen yhtä hyvin. Orgaanisen aineen sulavuus vaihteli 52–57 %. Nuorin, 3 kuukauden ikäinen vasikka, sulatti heiniä heikommin. 2. Kokeessa 2 oli kuusi 10—22 viikon ikäistä vasikkaa ja kaksi vertailulehmää. Nuorimmat vasikat, joitten ikä oli 10—12 viikkoa, sulattivat heiniä heikommin kuin vertailulehmät. Typettömän orgaanisen aineen sulavuus oli edellisillä 51—59 % ja jälkimmäisillä 62—63 %. Sensijaan 4–5 kuukauden ikäiset vasikat sulattivat heiniä lähes yhtä hyvin kuin lehmät. Samanikäistenkin vasikoitten kyky sulattaa heiniä vaihteli huomattavasti. 3. Kokeessa 3 oli neljä n. 7 kuukauden ikäistä vasikkaa, jotka kokeen päättyessä teurastettiin. Rehusta, juoksutusmahan sisällöstä ja sonnasta suoritettujen analyysien perusteella arvioitiin typettömän orgaanisen aineen sekä typettömän ligniinivapaan orgaanisen aineen sulavuudet sekä esimahoissa että koko ruoansulatuskanavassa. Esimahojen osuus näitten aineitten sulavuudessa oli 82–88 %. Typettömän orgaanisen aineen sulavuus koko ruoansulatuskanavassa oli 53—57 %. 4. Kokeessa 3 olleitten vasikoitten samoinkuin neljän 3 ½ – 4 kuukauden ikäisen vasikan pötsiverkkomahan sisällöt punnittiin teurastuksen yhteydessä. Edellisillä sisällön määrä oli 30—40 kg ja jälkimmäisillä 12—15 kg.