Effects of partial replacement of barley with rapeseed oil or birch wood in comparison to barley and oats on the performance and blood metabolites of lactating cows | Ohra, kaura sekä osittain rypsiöljyllä tai höyryräjäytetyllä koivulla korvattu ohra säilörehuvaltaisella ruokinnalla lypsylehmillä

英语. Barley was partially replaced with either rapeseed oil (RSO), unextracted steamexploded birch wood (W1) or extracted steam-exploded birch wood (W2), and fed to 10 lactating cows (5 multiparous and 5 primiparous cows) in comparison to rolled barley and oats. The experiment was designed in two balanced 5x5 Latin squares. The experimental periods lasted for 4 weeks and the cows were fed with a fixed amount of 8 kg (air dry basis) concentrate in two equal portions. Timothy dominant unwilted grass silage was provided ad libitum. The nutrient digestibility, blood metabolites, milk yield and composition were studied. Grass silage intake decreased by replacing barley with RSO and increased with W 1 and W2. Oat feeding also increased silage intake compared to barley feeding. Oat feeding decreased the digestibility ofthe organic matter (OM) compared to barley. No significant difference was observed between diets in plasma concentrations of insulin, free fatty acids, acetoacetate, β-hydroxybutyrate and glucose. Replacing part of the barley with RSO increased milk yield by 1.3 kg and 0.87 kg compared to oats and barley feeding, respectively. Replacement of barley by low energy birch wood decreased milk yield. Both RSO and oat feeding decreased milk protein content. Milk urea concentration was elevated by oats and depressed by RSO and birch wood. RSO and oat feeding decreased the short chain fatty acid content of milk, with a concomitant increase in stearic and oleic acids.

芬兰. Tässä kokeessa tutkittiin energiatäydennyksen vaikutusta maitotuotokseen ja maidon koostumukseen korkean maidontuotantokauden aikana säilörehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehun energiaväkevyyttä lisättiin rypsiöljytäydennyksellä tai energiaväkevyyttä vähennettiin vaihtamalla väkirehun ohra kauraan tai korvaamalla osa ohrasta höyryräjäytetyllä koivulla. Viimeksimainittu tuote oli valmistettu ns. Stake-prosessilla, missä haketettu koivu kuummennetaan kyllästetyssä vesihöyryssä yli 200 °C:seen. Kun paine äkillisesti alennetaan, lehtipuun hemiselluloosa hydrolysoituu ja tulee vesiliukoiseksi. Entsyymit pystyvät tällöin hajottamaan helpommin selluloosaa, ja myös ligniinistä osa hajoaa ja tulee liukoiseksi. Koivun hydrolysoituneet ksylaanit voidaan uuttaa vedellä ja käyttää esim. ksylitolin raaka-aineena. Tässä kokeessa ollut höyryräjäytetty koivu oli joko uuttamatonta tai vesipestyä (ksylaanit poistettu). Kokeessa oli kymmenenen Ay-lehmää (5 ensikkoa ja 5 usean kerran poikinutta). Koekaaviona oli kaksi 5 5 tasapainoitettua latinalaista neliötä. Kontrolliruokinnalla väkirehun vilja oli ohraa. Kauraruokinnalla vilja oli kauraa. Rypsiöljyruokinnalla (RSO) vilja oli ohraa kuten kontrolliryhmälläkin, mutta 0.4 kg ohrasta oli korvattu 0.4 kilolla rypsiöljyllä. Kahdella viimeisellä ruokinnalla 2 kg väkirehun ohrasta oli korvattu joko höyryräjäytetyllä koivulla (W1) tai vesipestyllä höyryräjäytetyllä koivulla (W2). Väkirehussa annettiin lisäksi 1.3 kg soijarouhetta päivässä. Väkirehun kokonaismäärä oli kaikilla ruokinnoilla sama, 8 kg päivässä, koko kokeen ajan. Säilörehua annettiin ad libitum. Kokeessa oli viisi neljän viikon pituista jaksoa. Tulokset on laskettu jaksojen kahden viimeisen viikon tiedoista. RSO-ruokinnalla säilörehun syönti ja kokonaiskuiva-aineen saanti oli hieman pienempi kuin kontrolliruokinnalla (10.1 ja 17.1 vs. 10,6 ja 17.4 kg ka d-1). Muuntokelpoisen energian saanti RSO-ruokinnalla oli kuitenkin suurempi kuin kontrolliruokinnalla (201 ja 195 MJ/d). Kauraruokinnalla väkirehun kulutus (6.2 kg ka d-1) oli alempi, koska väkirehua jätettiin tällä ruokinnalla enemmän syömättä kuin muilla ruokinnoilla. Säilörehun syönti oli 11.2 kg ka d-1 ja kuiva-aineen kokonaiskulutus 17.4 kg ka d-1 kauraruokinnalla. Höyryräjäytettyä koivua saaneilla ruokinnoilla säilörehun kulutus oli 10.8 (W1) ja 11.7 kg ka d-1(W2) sekä kuiva-aineen kokonaiskulutus vastaavasti 17.8 ja 18.4 kg ka d-1. Dieetin orgaanisen aineen sulavuus oli merkitsevästi alempi W2- (P