The Nordic Gene Bank’s Prunus clone archive in Finland: II Local races of plum | Pohjoismaisen geenipankin Prunus-kokoelma Suomessa: II Luumukannat

英语. The morphological variation in 104 local races of plum (Prunus domestica subsp. domestica L.) in the Nordic Gene Bank’s Prunus clone archive in Pälkäne, Southwest Finland was examined. Each tree was described using 37 characteristics. On the basis of fruit characteristics the local races were classified into three main groups. The largest one was the red plum group, the yellow plum group being the second largest. Victoria-type plums, which have not been reported to occur in Finland before and which resemble the English cultivar ‘Victoria’, make up the third group. Victoria-type plums proved to be fully and red plums partly self-compatible, whilst the yellow plums were selfincompatible. All the local races of plum were evaluated for their possible further use. Two of them were selected for commercial propagation.

芬兰. MTT:n Hämeen tutkimusasemalla sijaitsevan Pohjoismaisen Geenipankin Prunus-kokoelman luumukannoissa (Prunus domestica L.) esiintyvää geneettistä muuntelua kartoitettiin arvioimalla morfologisia ominaisuuksia. Vuonna 1993 oli elossa 177 luumupuuta, jotka edustivat 104 eri maatiaiskantaa. Jokaisesta puusta laadittiin 37 ominaisuutta sisältävä kuvaus, joka tallennettiin Pohjoismaisen geenipankin BIRS-tietokantaan. Ominaisuuksiensa perusteella luumukannat jaettiin kolmeen ryhmään. Suurimman ryhmän muodostavat punaluumut, jotka on kerätty pääosin eteläisimmästä Suomesta. Ne jaettiin edelleen viiteen alaryhmään. Toiseksi suurin ryhmä oli niinikään Etelä-Suomesta kerätyt keltaluumut, jotka jaettiin vielä kahteen alaryhmään. Kolmannen ryhmän luumut, Victoria-tyyppiset, muistuttavat englantilaista ‘Victoria’ lajiketta ja ne on kerätty Mikkelin läänistä ja Jyväskylän ympäristöstä. Victoria-tyyppiset luumut osoittautuivat itsepölytyskykyisiksi. Punaluumut olivat osittain itsepölytyskykyisiä ja keltaluumut itsepölytyskyvyttömiä. Kartoituksen yhteydessä kaikkien luumukantojen mahdollinen käyttöarvo arvioitiin käyttäen kriteereinä puun koristearvoa, satoisuutta, sadon laatua ja tauti- ja tuholaiskestävyyttä. Keltaluumukanta Saviolta ja Victoria-tyyppinen kanta Anttolasta on otettu taimituotantoon MTT:n Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalle.