Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteydet sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin 8–13 vuotiailla lapsilla, jotka ovat syntyneet pre-eklampsiaraskaudesta (FINNCARE-tutkimus) | Associations of physical activity and sedentary behaviour on cardiovascular risk factors in 8–13-years-old children born from pre-eclamptic pregnancies

Pre-eklampsia (raskausmyrkytys) on tila, jossa 20. raskausviikon jälkeen, raskaana olevan naisella on kohonnut verenpaine ja proteinuria tai muita oireita. Lapsilla, jotka ovat syntyneet pre-eklampsiaraskauksista, on korkeampi riski sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmin elämässään. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas paikallaanolo ovat hyvin tunnettuja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä sydän- ja verisuoniterveyteen ei ole aiemmin tutkittu pre-eklampsiaraskauksista syntyneillä lapsilla. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1) Tutkia pre-eklampsiaraskauksista syntyneiden lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä verrata tuloksia lapsiin, jotka ovat syntyneet normotensiivistä raskaudesta (kontrolliryhmä), ja LIITU 2024 -väestötutkimuksen tuloksiin. 2) Tutkia fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin (esim. systoliseen verenpaineeseen) pre-eklampsiaraskauksista syntyneillä lapsilla. 3) Selvittää, onko äitien ja lasten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo yhteydessä toisiinsa. Tämä tapaus-kontrollitutkimus on tehty käyttäen poikkileikkausaineistoa FINNCARE-tutkimuksesta. Otantaan kuului 268 iältään 8–13-vuotiasta lasta ja heidän äitinsä. Osallistuneista äideistä 183 oli sairastunut pre-eklampsiaan raskausaikana ja 85 oli kontrolliosallistujia. Aineisto kerättiin käyttäen kyselylomakkeita, antropometrisia mittauksia, verinäytteitä, verenpainemittauksia (sekä kertamittauksia että 24 tunnin seurantaa) ja liikemittareita. Tilastolliset testit tehtiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja ne sisälsivät t-testin, Mann-Whitney U-testin, Khiin neliötestin ja lineaariseen regressioanalyysin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu fyysisessä aktiivisuudessa eikä paikallaanolossa pre-eklampsiaraskauksista syntyneiden lasten ja kontrollilasten välillä. Fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo ei ollut yhteydessä pre-eklampsiaraskauksista syntyneiden lasten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Analysoitaessa pre-eklampsiaraskauksista syntyneet ja kontrollilapset yhdessä, fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä (tunnit) alensi painoindeksin z-pisteitä 0,24 (LV 95 % -0,38–-0,09) ja reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus (tunnit) 0,39 (LV 95 % -0,64–-0,14). Kokonaismäärällä sekä reippaalla ja rasittavalla fyysisellä aktiivisuudella havaittiin rasvaprosenttia alentava vaikutus. Äitien fyysinen aktiivisuus (tunnit) lisäsi lasten fyysistä aktiivisuutta 0,30 tuntia (LV 95 % 0,16–0,45). Äitien reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus (tunnit) lisäsi lasten reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta 0,39 tuntia (LV 95 % 0,14–0,64). Lisäksi äidin askel lisäsi lapsen askelia keskimäärin 0,36 askeleella (LV 95 % 0,17–0,54). Pre-eklampsiaraskauksista syntyneiden 8–13-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo eivät poikenneet kontrolliryhmästä, eikä näillä tekijöillä ollut yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin tässä ryhmässä. Koko aineistossa suurempi liikunnan määrä, erityisesti reipas ja rasittava liikunta, oli yhteydessä matalampaan painoindeksin z-pisteeseen ja rasvaprosenttiin. Lisäksi äidin fyysinen aktiivisuus lisäsi lapsen fyysistä aktiivisuutta. Lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon vaikuttivat myös lapsen ikä ja sukupuoli.

Pre-eclampsia (PE) is a condition where after the 20th gestational week, a pregnant woman has hypertension and new-onset proteinuria or other symptoms. Children born from PE pregnancies show an elevated risk for cardiovascular diseases (CVDs) later in their life. Low physical activity and high sedentary behaviour are well known risk factors for CVDs. The impact of physical activity on cardiovascular health has not been extensively studied in children born from PE pregnancies. The objectives of the current study were: 1) To assess the physical activity and sedentary behaviour of children born from pre-eclamptic pregnancies and to compare the results to children born from non-pre-eclamptic pregnancies (control group) and population-based findings (LIITU 2024 -study). 2) To investigate if there are associations between physical activity and sedentary behaviour, and cardiovascular risk factors (e.g., systolic blood pressure) in these children. 3) To explore whether physical activity and/or sedentary behaviour of mothers and their children are interconnected. This case-control study utilised cross-sectional data from the FINNCARE-study. The sample consisted of 268 8-13-years-old children (183 PE, 85 non-PE) and their mothers. Data was collected through questionnaires, anthropometric measurements, blood samples, blood pressure measurements (office and 24-hour) and accelerometer data. Statistical analyses were performed with SPSS and included t-test, Mann-Whitney U-test, and linear regression. No statistically significant differences were observed in physical activity or sedentary behaviour between children born after pre-eclampsia and control participants. Total physical activity (hours) was associated with a reduction in body mass index (BMI) z-scores by 0.24 (CI 95 % −0.38 to −0.09), and moderate-to-vigorous physical activity (hours) by 0.39 (CI 95 % −0.64 to −0.14). Both total and moderate-to-vigorous activity were found to reduce body fat percentage. Maternal total physical activity (hours) was associated with an increase of 0.30 hours (CI 95 % 0.16–0.45) in children's total physical activity. Similarly, maternal moderate-to-vigorous activity (hours) increased children's moderate-to-vigorous activity by 0.39 hours (CI 95 % 0.14–0.64). In addition, each maternal step was associated with an increase of 0.36 steps (CI 95 % 0.17–0.54) in the child’s step count. Physical activity and sedentary behaviour in 8–13-year-old children born after pre-eclamptic pregnancies did not differ from those of the control group, nor were these behaviours associated with cardiovascular risk factors within this group. In the full sample, higher levels of total physical activity, particularly moderate-to-vigorous physical activity, were associated with lower BMI z-scores and body fat percentage. Furthermore, maternal physical activity was positively associated with the child’s physical activity. Child’s age and sex were also associated with both physical activity and sedentary behaviour.