Ternimaidon laatuun ja vasta-aineiden imeytymiseen vaikuttavat tekijät naudalla

Tämä lisensiaatintutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ternimaidon laatuun ja vasta-aineiden imeytymiseen vaikuttavista tekijöistä naudalla. Vasta-aineiden puutos on yleinen ongelma maailmanlaajuisesti. Se heikentää eläinten hyvinvointia, lisää sairastuvuutta ja tuottaa merkittäviä taloudellisia tappioita. Maailmanlaajuisesti arviolta 15,6 % vasikoista kärsii vasta-aineiden puutoksesta. Suomalaisilla lypsykarjatiloilla 11 päivän ikäisistä vasikoista jopa 29 % kärsii vasta-aineiden puutoksesta. Vastasyntynyt vasikka on riippuvainen emältä ternimaidon kautta saatavista vasta-aineista eli immunoglobuliineista. Vasta-aineet jaetaan viiteen luokkaan, joista suurin ja merkittävin vasikan passiivisen immuniteetin kehittymisen kannalta on IgG. Imeytyminen määritellään tässä yhteydessä vasta-aineen kulkeutumisena suolen luumenista verenkiertoon. Ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä tunnetaan useita. Osa tekijöistä on lehmästä ja osa ihmisestä riippuvia. Lehmän ominaisuuksista esimerkiksi ikä ja rotu vaikuttavat ternimaidon laatuun, kun taas ihminen voi vaikuttaa ternimaidon laatuun esimerkiksi hyvällä hygienialla ja ajoittamalla lypsyn oikeaan aikaan. Imeytymiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa maidon laatuun, juotuun maitomäärään ja suolen imeyttämiskykyyn liittyviin tekijöihin. Tärkeimmät vasta-aineiden imeytymiseen ja riittävän passiivisen immuniteetin saavuttamiseen vaikuttavat tekijät ovat korkealaatuinen ternimaito, riittävä maidon määrä, juotto mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen sekä bakteerikontaminaatioiden minimointi. Vasta-aineiden puutos selittyy osin ternimaidon laatuun ja osin vasikoiden imeyttämiskykyyn liittyvillä tekijöillä. On syytä epäillä, että nykyään suuri osa passiivisen immuniteetin kehittymisen häiriöistä selittyy vasikan suolen huonolla imeyttämiskyvylllä. Imeytymisen epäonnistumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.