Banks of fluorinated greenhouse gases and ozone depleting substances : Size of banks, emissions, and regulation in Finland and on a global level | Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit : Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla

The report has been previously published in Finnish. The Finnish version can be found at the address http://hdl.handle.net/10138/566536. Raportti on julkaistu aiemmin suomenkielisenä. Suomenkielinen versio löytyy osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/566536.

Halogenated (chlorinated, brominated, or fluorinated) gases are widely used as refrigerants, in fire extinguishers, insulating foams and in smaller amounts in various applications such as asthma inhalers. Chlorinated and brominated substances deplete the ozone layer, which protects life on earth from the sun’s harmful ultraviolet radiation. Many halogenated gases are also very strong greenhouse gases and some fluorinated gases brake down to toxic substances, which accumulate in ecosystems. So, there are three important reasons why they should not be released into the atmosphere: stratospheric ozone depletion, global warming and chemicalization of ecosystems. These gases leak into the atmosphere both during production and during and after use unless the substances are handled carefully and collected for either proper recycling or disposal. These substances are not manufactured in Finland. The purpose of the regulations regarding fluorinated greenhouse gases (F-gases) and ozone depleting substances (ODS) is to reduce emissions by limiting their production, import and use. The purpose is also to promote the use of more climate-friendly technologies and solutions. The global implementation of the Kigali amendment to the Montreal Protocol, an international environmental agreement on ODS and hydrofluorocarbons is currently underway. Partly for that reason the EU’s ozone and F-gas regulations are also being revised. The Kigali Amendment widens the scope of the Montreal Protocol from protection of the ozone layer to cover also global warming and therefore transforms it to a climate agreement in a broader sense, as limiting the emissions of F-gases aim to prevent global warming. To support good decisions and new practices, more information is needed on banks of F-gases and ODS and their emissions. In the case of F-gases, information on banks is reported along with emissions in the greenhouse gas inventory as required by the Paris agreement. However, there are no reporting obligations for ODS banks. The banks are divided into active banks, which are the gases in equipment and structures, and passive banks, which are the gases left in decommissioned equipment and structures. Banks are examined in this report by sector of use. The sectors are based on the emission source categories used in the greenhouse gas inventory. By adding the different sectors together, it has been possible to prepare a national level mass balance analysis, in which the size of the banks and the emissions from them in Finland in the year 2020 have been estimated. As part of the study, relevant information on the regulations concerning banks of F-gases and ODS, their disposal and waste treatment was compiled. Information on implementation and possible needs for additional information and guidance were gathered through a survey sent to companies and authorities.   The report also presents a brief summary of global emission estimates from ODS and F-gas banks and recent developments in international regulatory efforts under the Montreal Protocol.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit : Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla Halogenoituja (kloorattuja, bromattuja tai fluorattuja) kaasuja käytetään kylmäaineina, sammutuslaitteissa, eristevaahdoissa sekä lukuisissa käyttömääriltään pienemmissä sovelluksissa, kuten astmainhalaattoreissa. Klooratut ja bromatut aineet tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojelee elämää maapallolla auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Useat halogenoidut kaasut ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi joistakin fluoratuista kaasuista syntyy myrkyllisiä ja ekosysteemeihin kertyviä hajoamistuotteita. On siis kolme merkittävää syytä miksi niitä ei tule päästää ilmakehään: otsonikadon välttäminen, ilmaston lämpenemisen ehkäisy ja kemikalisoitumisen välttäminen. Näitä kaasuja pääsee ilmakehään sekä niiden tuotannon yhteydessä että käytön aikana ja jälkeen, ellei aineita käsitellä huolella ja kerätä talteen joko asianmukaisesti kierrätettäväksi tai hävitettäväksi. Suomessa ei ole näiden aineiden tuotantoa. Fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja) ja otsonikerrosta heikentäviä aineita (ODS-aineita) koskevan sääntelyn tarkoituksena on vähentää päästöjä rajoittamalla näiden aineiden tuotantoa, maahantuontia ja käyttöä. Tarkoituksena on myös edistää ilmastoystävällisempien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöä. Parhaillaan on käynnissä ODS-aineita ja fluorihiilivetyjä koskevan kansainvälisen ympäristösopimuksen, Montrealin pöytäkirjan, muutoksen (Kigalin muutos) maailmanlaajuinen toimeenpano, jonka vuoksi myös EU:n otsoni- ja F-kaasuasetuksia ollaan uusimassa. Kigalin muutos tekee Montrealin pöytäkirjasta otsonikerroksen suojelusopimuksen ohella laajemminkin ottaen ilmastosopimuksen, koska F-kaasujen päästöjen rajoittaminen tähtää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn. Hyvien päätösten ja uusien käytäntöjen tueksi tarvitaan tietoa F-kaasujen ja ODS-aineiden ’kaasupankeista’ (eli laitteiden ja rakenteiden sisältämistä kaasuista) ja niistä aiheutuvista päästöistä. F-kaasujen osalta tietoja kaasupankeista raportoidaan päästötietojen ohella kasvihuonekaasuinventaariossa. ODS-aineille ei kuitenkaan ole olemassa kaasupankkeja koskevia raportointivelvoitteita. Kaasupankit jakautuvat aktiivisiin, joita ovat käytössä olevissa laitteissa ja rakenteissa olevat kaasut, sekä passiivisiin, joita ovat käytöstä poistettuihin laitteisiin ja rakenteisiin jääneet kaasut. Kaasupankkeja tarkastellaan tässä raportissa käyttösektorikohtaisesti. Sektorit perustuvat kasvihuonekaasuinventaarion raportoinnissa käytössä oleviin päästölähdeluokkiin. Laskemalla käyttösektorit yhteen on voitu laatia koko Suomea koskeva massatasetarkastelu, jossa on arvioitu kaasupankkien koko ja niistä vapautuvat päästöt vuonna 2020. Tutkimuksessa on myös kerätty tämänhetkinen oleellinen tieto F-kaasujen ja ODS-aineiden kaasupankkeja, käytöstä poistoa ja jätekäsittelyä koskevasta sääntelystä ja sääntelyn toimeenpanosta sekä ohjeistuksesta. Toimeenpanoa ja lisäohjeistuksen tarvetta kartoitettiin myös toiminnanharjoittajille ja viranomaisille lähetetyn kyselyn avulla. Raportissa esitetään myös lyhyt kooste ODS-aineiden ja F-kaasujen kaasupankkien globaaleista päästöarvioista ja kansainvälisten sääntelypyrkimysten viimeaikaisesta kehityksestä Montrealin pöytäkirjan perusteella.