Uudelleenkäyttö ja sen edistäminen - Selvitys uudelleenkäyttömääristä ja uudelleenkäyttöön liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa

Uudelleenkäytön edistäminen on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleellaan. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät tällä sektorilla hyvää työtä, mutta niiden toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat usein rajallisia muun muassa vähäisistä resursseista johtuen. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida valittujen tuotteiden osalta niiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena oli havaita potentiaalisia uudelleenkäytön kehittämiskohteita ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa mahdollisia seudullisia eroavaisuuksia analysoimalla. Tuoteryhmiksi päätettiin valita neljä sellaista tuoteryhmää, joita menee uudelleenkäyttöön suuria määriä tai jotka ovat mahdollisesti arvoltaan merkittäviä. Tarkasteluun valittiin seuraavat tuoteryhmät: vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet (mm. luistimet, sukset, polkupyörät). Selvityksessä havaittiin, että kuutoskaupungeissa uudelleenkäytön määrät ja toimijoiden mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden osuus uudelleenkäytettävien tuotteiden painosta on pääkaupunkiseudulla noin neljännes, kun se muissa kaupungeissa on suuruusluokkaa 4–7 prosenttia. Palvelutarjonnan osalta voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla on aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa. Tarkastelun perusteella pääkaupunkiseudulla ostetaan ja myydään muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Painolla mitattuna suurin volyymi on huonekaluissa, kappalemäärillä mitaten vaatteissa ja kengissä. Arvion mukaan Suomessa netti- ja kirpputorien volyymi tarkastelluissa neljässä tuoteryhmässä on runsaat 56 000 tonnia. Tätä voi verrata esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrään, josta 56 000 tonnia on noin 2 prosenttia. Uudelleenkäyttömäärien lisäksi selvityksessä tarkasteltiin uudelleenkäytettävien tuotteiden arvoa ja sen säilymistä. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski vähimmillään noin neljäsosan, mutta enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Vähäisintä arvonlasku vaikuttaa olevan korkean brändin tuotteilla, mutta toisaalta hinta vaihteli suuresti yksittäisten myyntitapahtumien välillä. Syitä tavallista suurempaan hinnanlaskuun ovat esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu. Uudelleenkäytön lisääminen kohtaa nykyisessä toimintaympäristössä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Haasteena ovat etenkin käytettyihin tavaroihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset. Toisaalta uudet liiketoimintamallit voivat tehdä käytettyjen tuotteiden ostamisesta entistä helpompaa, edullisempaa tai muodikkaampaa. Lisäksi ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota. Uudelleenkäyttötietojen kokoaminen edellyttää jatkossakin monien toimijoiden yhteistyötä. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan yhden lähtökohdan uudelleenkäytön kattavammalle ja luotettavammalle arvioinnille sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarkasteluille ja kehittämiselle.