Spring rye proved to be slightly earlier than spring wheat. The straw of spring rye was longer and weaker than that of spring wheat, on the other hand it was shorter and stiffer than that of winter rye. The yielding capacity of spring rye was only about 2/3 of that of both spring wheat and winter rye. The kernel properties of spring and winter rye proved about equal. Because of its low yielding capacity spring rye can not be recommended for cultivation on productive soils in South Finland.

Spring rye proved to be slightly earlier than spring wheat. The straw of spring rye was longer and weaker than that of spring wheat, on the other hand it was shorter and stiffer than that of winter rye. The yielding capacity of spring rye was only about 2/3 of that of both spring wheat and winter rye. The kernel properties of spring and winter rye proved about equal. Because of its low yielding capacity spring rye can not be recommended for cultivation on productive soils in South Finland. | Tutkimuksen tarkoituksena on ollut valaista suomalaisen kevätrukiin viljelyarvoa. Tässä mielessä on tarkasteltu Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksella kehitetyn Jokioisten kevätrukiin koetulosaineistoa. Tätä itäsuomalainen maatiaiskevätruis X Toivo-syysruis-risteytyksestä polveutuvaa jalostetta on kokeiltu kevätvehnän valmistavassa kokeessa Jokioisissa vuosina 1944—60 eli 17 vuoden aikana. Jokioisten kevätruiskokeilusta saadut keskiarvotulokset on esitetty taulukossa 1, jossa on vastaavat koetulokset myös kevätvehnän mittarilajikkeesta Timantista sekä koetuloksia syysrukiin verranteesta Toivo-rukiista. Jokioisten kevätruista on verrattu erikseen näihin kumpaankin jalosteeseen. Jokioisten kevätruis alkoi tähkiä 7 päivää aikaisemmin kuin Timantti-kevätvehnä, mutta kehittyi tämän jälkeen suhteellisesti hitaammin kuin viimeksi mainittu lajike. Kevätrukiin kasvuaika oli 3 päivää lyhyempi kuin kevätvehnän. Kevätrukiin olki oli pitempi ja heikompi kuin kevätvehnän, mutta lyhyempi ja lujempi kuin syysrukiin. Kevätrukiin ja kevätvehnän sadot muuntelivat koevuosien aikana enemmän kuin syysrukiin. Kevätrukiin sato oli keskimäärin vain 64.6 % kevätvehnän ja 63.2 % syysrukiin sadosta. Kevät- ja syysrukiin jyvän ominaisuudet olivat suunnilleen samanlaiset. Niukkasatoisuutensa vuoksi ei kevätruista voida suositella viljeltäväksi hyväkuntoisilla mailla Etelä-Suomessa.